Pohjois-Hervannan loppuraportti

Pohjois-Hervannan koulu lähti mukaan Digikirja-hankkeeseen kolmen luokan voimin. Koneeksi valikoitui Dellin hybridi, koska hankkeen ajatuksena oli saada kokemuksia eri laitteista. Tampereen Normaalikoulun opettajilla oli kyseisestä laitteesta hyviä kokemuksia, niin luotimme heidän arvioonsa. Meidän kokemuksemme laitteesta eivät ole olleet pelkästään positiivisia ja matkaan on sisältynyt paljon haasteita.

Hankkeen kautta sekä oppilaat että opettajat saivat oman henkilökohtaisen laitteen käyttöönsä. Laitteet saimme käyttöön syyslukukaudella 2014. Tietokone on ollut tästä lähtien luonteva osa oppimisprosessia. Koneen käyttöönoton yhtenä haasteena oli ristiriitaiset tiedot Microsoft-tilin luomisesta luokille. Opettajan hallitsema yhteinen tili lopulta ratkaisi suurimmat ongelmat. Tilin kautta pystyimme hankkimaan ja jakamaan sovellukset oppilaiden käyttöön. Samalla opettaja pystyi rajaamaan ja seuraamaan mitä sovelluksia koneille asennettiin.

Reppu-Moodle otettiin luokissa käyttöön aktiivisesti heti hankkeen alussa. Sen avulla materiaalit ja nettilinkit saatiin nopeasti ja keskitetysti oppilaiden käyttöön.  O365 on myöskin ollut hyvä lisä työkaluissa, esim. tekstien tallentaminen tai retkien raportointi kuvineen sujuu oppilailla itsenäisesti. Oppimisprosessista jää suoraan jälki 0365:n valokuvin, tekstein ja videoin.  Tavoitteena on että, oppilaiden taidot kasvavat, niin että he pystyvät esittämään raporttinsa esim. Powerpointilla.

Hankkeen myötä oppilaat ovat harjaantuneet käyttämään tietokonetta monipuolisesti. Kuvankäsittelytaidot, elokuvatyökalun käyttö, digitaaliset oppimateriaalit (Näppistaituri, 10monkeys, ongelmaratkaisupelit, oppikirjojen digimateriaalit) ovat luonteva osa oppilaiden koulupäivää.  Hankkeen myötä kertaaminen on vaivattomampaa ja toistojen määrä on lisääntynyt.

Opettajat ovat kokeneet koneen helpottaneen ylös- ja alaspäin eriyttämistä. Oppilaiden ei tarvitse enää kysyä:  ”Mitä minä teen seuraavaksi?”  Mielekästä ja hyödyllistä tekemistä on aina oppilailla helposti saatavilla.  Opettajien yhteinen havainto hankkeen edetessä on ollut, että koneella työskentely ei ole yksinäistä puurtamista, vaan se lisää ja pitää yllä sosiaalista vuorovaikutusta. Koneella työskentely tukee vertaisoppimista. Välittömän ja realistisen palautteen saaminen näyttää myös motivoivan oppilaita.

Digikirja-palautekyselyn tulokset näyttävät, että lapset pitävät koneella työskentelystä. Pelaaminen nousee tuloksissa suosituimmaksi työtavaksi oppilaiden keskuudessa. Pelaamisella oppilaat tarkoittanevat oppimispelejä, koska viihdepelaamista ei luokissa ole juurikaan tehty. Tarinoiden kirjoittaminen ja matematiikan harjoitteet ovat olleet suosituimpia pelejä. Tuloksista nousee esiin, että oppilaista 48/56 haluaisi käyttää tablettia saman verran tai enemmän koulussa. Lisäksi paperisten oppikirjojen käyttöä kysyttäessä 47/56 oppilaista haluaisi käyttää kirjoja saman verran tai vähemmän.

Vanhemmat pyrittiin ottamaan aktiivisesti alusta asti mukaan. Vanhempia tiedotettiin monipuolisesti hankkeesta. Hankkeen kautta saimme sopimuslomakkeen jossa vanhemmille selvennettiin  vastuukysymyksiä. Järjestimme myös toiminnallisen vanhempainillan, jossa oppilaat opettivat vanhempiaan. Osa oppilaista kuljettaa konetta edelleen kotiin, se auttaa vanhempia pysymään mukana lapsen tietoteknisten taitojen kehittymisessä.

Digikirjapalautekyselystä tullutta palautetta vanhemmilta:

”Olen ollut tyytyväinen ja ilahtunut tähän hankkeeseen.”

”Laitteiden toiminta välillä tosi epävarmaa.”

”Digitaaliset laitteet ja oppimateriaalit ovat hyvä lisä oppimisessa. Mutta pääpainon tulee olla perinteisissä kirjoissa ja menetelmissä. Lapset käyttävät digilaitteita jo vapaa-ajallaan hyvin paljon. Siksi olisi suotavaa, että koulu antaisi kokemuksia ja valmiuksia lukea kirjoja, keskustella asioista luokkatovereiden kanssa, käydä tutustumassa asioihin paikan päällä ja kokeilla ja tehdä asioita mahdollisimman paljon itse.”

Meille opettajille hanke on ollut piristysruiske. Hanke on haastanut meidät pohtimaan pedagogisia mallejamme ja ratkaisujamme. Hanke on antanut meille  varaslähdön uuteen opetussuunnitelmaan. Hankkeen tarjoamat koulutukset, kollegoilta saatu vertaistuki ja hankkeen työntekijät ovat olleet hankkeen parasta antia. Avun jalkautuminen luokkiin on ollut kultaakin kalliimpaa. Olemme saaneet konkreettisia vinkkejä digiloikkaan.

Raportin koostivat Anita, Erja ja Tiia

 

Fistan loppuraportti

Tapasimme yhdessä projektissa mukana olevien koulujen kanssa noin joka toinen kuukausi ja keskustelimme teknologian perustellusta käytöstä 1. luokilla. Keskustelimme myös kokemuksistamme ja annoimme vinkkejä uusista sovelluksista tai Windows-koneiden toimimisesta iPadeihin verrattuna.

Toisilla kouluilla oli henkilökohtaiset koneet oppilailla, mutta meillä oli vain 20 Windows-konetta kolmea 1. luokkaa kohden. Kansainvälisessä  koulussa oli syksyllä 2014 koko koulun käytössä tietokoneluokka ja yksi salkku iPad-laitteita ja luokkasetti läppäreitä plus ne meidän 20 Windows-laitetta.

1.luokka

Aloitimme 1. luokkien kanssa Windows-laitteisiin tutustumisen kirjautumalla niihin. Ykkösluokkalaisista vain osa osasi lukea syksyn alussa. Sukunimikin oli vaikea tietää. Kaikki oppilaat eivät osanneet kirjaimia vielä. Kirjainten oppimisen kannalta tietokoneet olivat hedelmällisiä pedagogisia opettajia. Tietokoneet olivat todella hyviä kirjainten opetteluun. Jokainen sai edetä omaa tahtia. Eriyttäminen onnistui upeasti.

Koodaaminen sai oppilaat hyvin eriarvoiseen asemaan, koska ne oppilaat, jotka olivat hyviä siinä, loistivat. Osa oppilaista, joilla oli oppimisvaikeuksia, oppivat, etteivät osaa mitään ja se toikin opettajalle epäonnistumisen tunteen. Toisaalta joillekin heikommille oppilaille koodaaminen oli helppoa verrattuna sanallisten ongelmien ratkaisuun.

Yleensä tunnilla oli vertaisoppimista ja vuorovaikutus oppilaiden kesken oli hyvää. Taitavat oppilaat auttoivat muita ja oppilaat löysivät tietokoneissa funktioita, mitä opettajakaan ei ollut huomannut.

Välillä Windows-laitteet päivittivät asetuksiaan koko tunnin ja sen seurauksena  oppilaat ja opettaja turhautuivat. Ohjelmistossa oli myös virheitä ja koneissa oli käynnistymisvaikeuksia. Meidän koulussa oli ja on edelleen remontti, mikä toi usein haasteita verkon toimivuuteen. Remontin takia myös muutimme pariin kertaan. Opettajille ei ollut välitunteja, koska ei ollut tilaa pihalla remontin takia. Valmistelutyöhön ei ollut aikaa, kuin ei ollut välitunteja, eikä luokassa avustajia. Se teetti jaksamiseen haasteita.

Käytimme Reppu-oppimisympäristöä, jossa meillä oli linkkejä oppilaille hyödyllisille sivuille, kuten 10 Monkeys matematiikassa ja näppäilytaidot Typing Master-ohjelmassa ja kirjakuja.fi-sivulla. Repun avulla oppilaat pääsivät nopeasti käsiksi töihin, koska ei tarvittu useaa kirjautumista.

Lisäksi käytimme muun muassa seuraavia sovelluksia:

  • Book Creator oli käytössä englannin kielessä tarinoiden ja faktan kirjoittamisessa.
  • Kodable ja Scratch Jr. olivat koodaamisessa hyviä opettaessaan perusasioita koodaamisessa.
  • Kahoot valmiiden tietovisojen ratkaisuun tai omien visojen tekemiseen
  • Paper 53 kuvaamataidon tunneilla piirtämisessä

2. ja 3. luokka

Oppilaat muistivat jo hyvin oman käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Koneitten kanssa oli toimittu jo niin paljon, että oppilailla oli rutiini koneiden käytössä. Jatkoimme koodaamista muun muassa koodaustunti-sivustolla (Hour of Code) ja matematiikan pelejä ja näppäilytaitoja.

Oppilaat kuvasivat Windows-tableteilla ja muokkasivat kuvia, jonka he lisäsivät Wordiin Office 365-ympäristöön. Luokkalehti-projektissa tarinat kirjoitettiin myös Office 365:ssa. Oppilaille luotiin ryhmä, johon oppilaat tallensivat omia luomuksiaan. He kirjoittivat myös muita tarinoita sinne.

Projektin loppuvaiheessa voimme ilolla todeta, että oppilaat toimivat luontevasti ja omatoimisesti eri laitteiden kanssa sekä erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä. Oppilailla on hyvät perustiedot ja -taidot, ja tästä on hyvää jatkaa niiden kehittämistä.

Yhteenveto

Projektin loppuvaiheessa miettiessämme koko projektin kulkua huomaamme, kuinka hyödyllinen hanke on ollut opettajien tvt-taitojen oppimisen kannalta. Tapaamiset, joissa on vertailtu toimintatapoja hankkeeseen osallistuneissa eri kouluissa, ovat innostaneet kokeilemaan uusia sovelluksia ja työtapoja monessa eri oppiaineessa. Lisäksi Liisa Mustilan tarjoama tuki tapaamisissa, oppitunneilla ja sähköpostitse oli arvokasta.

Hankkeeseen olisi voinut sisältyä enemmän ulkopuoliselta taholta tulevaa koulutusta, esimerkiksi iPad-koulutusta. Lisäksi projektisuunnitelmaa olisi ollut hyvä työstää yhdessä selkeämmäksi, jotta opettajien olisi ollut helpompi hahmottaa kokonaisuus ja osallistua kokonaisuuden valmisteluun.

Projektissa olevien opettajien yhteistyö on vahvistunut projektin myötä. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet olla mukana tässä projektissa, ja toivomme, että tällaisia mahdollisuuksia tarjotaan jatkossakin.

Raportin koostivat Emilia, Marita ja Sinikka

Etelä-Hervannan loppuraportti

Lähdimme mukaan hankkeeseen syksyllä 2014. Luokkamme olivat silloin toisella vuosiluokalla. B-luokalla oppilaita oli 23 ja C-luokalla 24. Oppikirjoja oli silloin käytössä äidinkielessä ja ympäristötiedossa (luokallinen lainakirjoja). Matematiikan opiskelu suoritettiin ilman oppikirjaa. Mobiililaitteeksi valikoitui iPad Air 32 Gt. Laitteet kuitenkin saatiin käyttöön ja toimintakuntoon vasta vuodenvaihteen jälkeen. Laitteiden käyttöönoton suoritimme itse, mikä oli suuri urakka ottaen huomioon sen, että laitteita oli yhteensä noin 50. Myös ylläpito jäi meidän tehtäväksi. Verkko-ongelmiltakaan emme välttyneet, joten hankkeen alkuaika oli hyvin haastavaa. Materiaalia oli käytössä niukalti, joten teimme ja haimme sitä paljon itse.

Kolmannella luokalla käyttöömme tuli ympäristötiedon kirjojen lisäksi digikirjat. Koska emme kuitenkaan antaneet laitteita vanhempien toiveesta kotilainaan, jäi osa digikirjojen ominaisuuksista hyödyntämättä. Materiaalia keräsimme Reppu-oppimisympäristöön, jota oppilaat tottuivatkin pian käyttämään. Matematiikassa oli edellistä vuotta enemmän toiminnallista oppimista ja ryhmätoimintaa. Koska materiaalia oli enemmän käytössä, oppiminen oli myös enemmän yksilöllisempää. Teimme luokittain paljon erilaisia projekteja ja tavallisiakin tunteja yhdessä.

Neljännellä luokalla oppilasmäärät ovat kasvaneet 29:ään ja 28:aan, joten laitteiden käyttö on ollut osin vähäisempää, sillä oppilaille ei ole enää ns. omia laitteita. Tämä estää yhtäaikaisen laitteiden käytön ja rajoittaa myös yhteistyötä. Olemme kuitenkin tehneet monipuolisesti töitä iPadeilla ja eri sovelluksilla, ja oppilaat alkavatkin olla jo todella taitavia digitaalisten materiaalien hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Oppikirjoja on edelleen vähänlaisesti käytössä. Matematiikassa palasimme tänä vuonna kirjoihin, mutta muita aineita opiskelemme pääsääntöisesti ilman kirjoja.

eh1Kyselyn tulokset

Oppilaat vastasivat kyselyyn marraskuun puolivälissä (n=41). Vastaukset olivat hyvin kirjavia. Osa oppilaista käyttää mielestään laitteita koulussa monta kertaa päivässä ja osa puolestaan harvemmin kuin kerran viikossa. Eniten vastauksia tuli kuitenkin ”Monta kertaa viikossa”, mikä lieneekin lähimpänä totuutta. Laitteita käytetään mieluiten tarinoiden kirjoittamiseen (15), matematiikan harjoitteluun (19), kuvien tai videoiden ottamiseen (20), pelaamiseen (29), ohjelmointiin (17) ja musiikin tekemiseen (14). Vähiten miellytti lukeminen (17) ja näppäimistötaitojen harjoitteleminen (19). Kysymykseen ”Haluaisitko käyttää tietokonetta tai tablettia koulussa…” sai eniten vastauksia ”saman verran” (21). Enemmän haluaisi käyttää 17 ja vähemmän 3. Paperisia oppikirjoja haluaisivat oppilaat käyttää saman verran 24, enemmän 9 ja vähemmän 8.

Huoltajia vastasi 14. Kolme ei tiennyt, että oppilas oli mukana Digikirja-hankkeessa. Laitteita huoltajien mukaan on käytetty sopivasti (11). Oppikirjoja käytetään sopivasti (8), liian vähän taas kolmen huoltajan mielestä. Koulutehtäviä kotona tehdään laitteilla hyvin kirjavasti – kaikki vaihtoehdot saivat kannatusta. Muutama huoltaja kommentoi, että on hyvä käyttää oppimisessa digitaalisia laitteita ja oppimateriaaleja, mutta he peräänkuuluttivat myös ns. paperityön tärkeyttä. Eräs vanhempi korosti tiedonhaun tärkeyttä ja ennakkoluulottomuutta kokeilla asioita.

Yhteenveto

Olemme opettajina kokeneet Digikirja-hankkeen ajoittain haastavaksi, mutta antoisaksi. Varsinkin alussa oli monta kertaa turhautunut olo verkkojen, laitteiden ja materiaalin toimimattomuuden vuoksi. Samalla hankkeessa mukanaolo antoi meille jo hyviä eväitä uuden opetussuunnitelman hengen sisäistämiseksi. Opimme osittain irrottamaan perinteisestä opettajan roolista ja antamaan vastuuta enemmän myös oppilaille itselleen. Mitä pidemmälle olemme edenneet, sitä helpompaa on ollut hyödyntää laitteita ja niistä onkin tullut luonteva osa arkea. Oppilaiden tekniset taidot ovat kehittyneet huimasti näiden vuosien aikana, ja he ovat menneet taidoissa ohi jopa monien vanhempien oppilaiden. Toki laitteiden helppo saatavuus ja käytettävyys ovat mahdollistaneet tämän.

Yhteiset tapaamiset ja koulutukset ovat antaneet paljon uskoa ja luottamusta omaan tekemiseen. Ideoiden jakamisen koimme myös hyvin tärkeäksi. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä, että uskalsimme lähteä mukaan hankkeeseen monista, varsinkin toisten ennakkoluuloista huolimatta.

Raportin koostivat Marianne ja Jonna

Lentävänniemen loppuraportti

Digikirja-hankkeen käynnistyessä aloitin 1. luokan opettajana. Edellisen kerran olin ollut 1. luokan opettajana 8 vuotta sitten. Uusista haasteista huolimatta innostuin Digikirja-hankkeesta keväällä 2014 kun koulussamme kyseltiin kiinnostusta aiheeseen.

Lentävänniemen koulun kolmesta 1. luokasta minun luokkani oli ainut hankkeeseen mukaan lähtenyt luokka. Jälkeenpäin on helpompi arvioida tehtyjä päätöksiä kun lopputulos on selvillä. Ensinnäkin hankkeessa olisi ollut hyvä olla mukana toinenkin luokka Lentävänniemestä. Silloin olisi ollut mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä ja vertailla kokemuksia heti työpäivien aikana. Nyt toteutettujen asioiden ja käytännön ongelmien vertailu rajoittui lähinnä hankkeen puitteissa olleisiin tapaamisiin. Aika monesti olisin kaivannut kollegan tukea arjen temmellyksessä.

Toisena asiana on hankkeeseen liittynyt oppikirjattomuus. Minun luokkani aloitti myös osittain oppikirjattomasti. Matematiikan kirjaa ei ollut ollenkaan ja ädinkielessä oli 1. luokalla aapinen ja 2. luokalla lukukirja. Kumpanakaan vuonna äidinkielessä ei ollut työkirjaa. Kahdella muulla luokalla oli kirjat. Jälkeenpäin ajateltuna, minun olisi ollut järkevää irtautua kokonaan omille teille kahden muun luokan linjasta matematiikan opetuksessa. Koska näillä luokilla oli kirjat, yritin seurailla kirjan sisältöjä opetuksessa. Jos olisin uskaltautunut jättämään kirjan kokonaan sivuun, olisi matematiikan toiminnallisuutta voinut toteuttaa vielä vapaammin riippumatta kirjan sisällöistä. Äidinkielessä työkirjan puuttuminen ei aiheuttanut samalla tavalla haasteita yhteistyössä kahden muun luokan kanssa. Minulle suureksi avuksi ja tueksi oli työpari, jolla on kokemusta alkuopetuksen toiminnallisesta matematiikasta ja äidinkielestä.

Hankkeen alussa kävi nopeasti selväksi se, että tekniset ongelmat ja sähköisen materiaalin lataamisen kömpelyys (joskus mahdottomuus), ovat iso haaste. Jo pelkästään kirjautuminen koneelle vei alkuun ekaluokkalaisilta aikaa. Pahimmillaan kirjautumiseen meni kolmen oppitunnin verran aikaa. Muutaman harjoittelukerran jälkeen kirjautuminen alkoi sujumaan. Kaikista hankaluuksista ja ongelmista huolimatta (tai sitten juuri siksi), hanke on antanut itselle paljon uusia ideoita, jotka odottavat toteutusta ja myös rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Teknisten ongelmien lisäksi ongelma on löytää aika, jolloin tutkii ja valmistelee kaiken etukäteen. Esimerkiksi erilaisten sovellusten asentaminen koneille voisi olla jonkun muun kuin luokanopettajan tehtävä.

Marraskuun 2016 palautekyselyt

Oppilaille tehdyn kyselyn tulokset

Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten oppilaat tykkäävät pelata tietokoneella tai tabletilla. Tulos ei yllätä. Kaikki muut vaihtoehdot saivat vain yhden tai kaksi mainintaa. Kun kysyttiin, mitä et halua tehdä, kukaan ei maininnut pelaamista. Sen sijaan kaikki muuta vaihtoehdot saivat useita mainintoja. Tämä kyselyn perusteella voisi ehkä sanoa, että minun luokassani oppilaat mieltävät tietokoneen ja tabletin käytön lähinnä pelaamiseksi. Vastaajista (14 oppilasta) 11 haluaisi käyttää tietokonetta koulussa enemmän. Vain yksi haluaisi käyttää vähemmän ja kaksi saman verran kuin tähänkin asti. Oppilaista 11 haluaisi käyttää paperisia oppikirjoja vähemmän ja kolme haluaisi käyttää samanverran.

Huoltajille tehdyn kyselyn tulokset

Huoltajista viisi vastasi kyselyyn. Heistä neljä tiesi lapsensa luokan osallistuneen hankkeeseen ja yksi ei tiennyt. Vastanneista huoltajista kaksi oli sitä mieltä, että tietokoneita ja tabletteja on käytetty sopivasti ja kolme ei osannut sanoa. Paperisia oppikirjoja on kolmen huoltajan mielestä liian vähän ja kahden huoltajan mielestä sopivasti. Kolme huoltajaa vastasi, että lapsi ei tee koskaan kotitehtäviä tietokoneella tai tabletilla. Kaksi huoltajaa vastasi tähän, että kerran kuussa. Vastanneista huoltajista kaksi olisi halunnut enemmän tietoa hankkeen etenemisestä, toteutuksesta ja onnistumisesta.

Raportin koosti Päivi

Tabletit tukemassa lukemista ja kirjoittamista

Tässä kuulumisiä keväältä 2015, jolloin yksi hankkeessa mukana olevista graduntekijöistä teki  luokanopettajaopintoihin kuuluvan projektin Lielahden koulun 1. luokalla. Projektin tavoitteena oli tablet-laitteiden hyödyntäminen äidinkielen opetuksessa, niin että ne tukevat lukemaan ja kirjoittamaan oppimista.

Ykkösluokkalaiset oli jaettu kolmeen ryhmään ja työskentelin kunkin ryhmän kanssa oppitunnin kerrallaan maanantaisin parin kuukauden ajan.  Luokalla oli käytössä iPad-laitteet, jonka perusteella projektin keskiöön valikoitui Book Creator -sovellus. Jokainen oppilas loi oman kirjan itsestään sovellukseen. Sovellukset olivat valmiina laitteilla ja laitteet olivat heti nappia painamalla toimintavalmiudessa, joten pääsimme nopeasti työn touhuun. Kirjoja tehdessään oppilaat kirjoittivat, muokkasivat tekstin muotoa ja väriä, valokuvasivat toisiaan, ympäristöään ja kuvistöitään, piirsivät sekä äännittävät puhumalla tarinoita. Omaan kirjaan mm. luotiin kansilehti, kirjoitettiin itsestä kuten perheestä ja omista harrastuksista, kirjoitettiin pientä tarinaa kuvien pohjalta sekä lisättiin kuvia oman kiinnostuksen mukaan. Lopuksi kirjat esiteltiin koko luokalle taululle heijastettuina.

bc3_hhOppilaat  suhtautuivat positiivisesti  työskentelyyn  ja  tulivat  aina  todellaan  mielellään  iPad-pajaan.  Aluksi ohjeistuksessa  meni  vähän  enemmän  aikaa  ja  pohdin, että  olinko  valinnut  oppilaille kuitenkin  liian  vaikean  ohjelman  käytettäväksi.  Kuitenkin  Book  Creator -sovelluksen käyttö luonnistui oppilailta paremmin kerta toisensa jälkeen. Osa oppilaista oppi käytön heti  ensimmäisellä  kertaa  ja  osa  oppilaista  vaati  vähän  pidemmän  ajan  käytön oppimiseen.  Oppilaat  keskustelivat  mielellään  kirjoistaan  keskenään.  He  näyttivät ottamiaan kuvia, lukivat tarinoita ja auttoivat toisiaan käyttämään sovellusta.

bc1_hhOppilaiden mielestä tekemämme kirjaprojekti oli kiva ja sellainen olisi mukava toteuttaa  heidän  mielestään  uudestaan  joskus  tulevaisuudessa.  Oppilaiden  mielestä tabletilla  kirjottaminen  oli  kivaa  ja  helpompaa  kuin  kynällä  paperille  kirjoittaminen, koska se ei vaadi kirjaimen muodon tekemistä vaan näppäilyä. Monet toivat esiin sen, että olivat oppineet kirjoittamista projektin aikana.

bc2_hhBook Creator -sovellusta voisi hyödyntää monella tavalla, esim. oppilas voisi luoda oman jatkotarinan tai tehdä omia oppikirjoja vaikka ympäristöoppiin ja samalla opetella etsimään kriittisesti tietoa internetistä. Sovellus  toimisi  loistavana  pohjana  oman  oppimisen portfoliolle, johon voisi dokumentoida omaa oppimistaan valokuvien ja tekstien avulla pitkin  vuotta.  Mielestäni  tämä käyttämämme  sovellus on  oikein  toimiva  juuri  koulukäytössä eikä englanti käyttökielenä alkuunpääsyn jälkeen ollut hidaste oppilaille.

Terveisin
Hanna

Pohjois-Hervannan Omat työt-malli

Pohjois-Hervannan koulussa Omat työt- työskentelymalli on saanut lisäarvoa. Mallissa opettaja on suunnitellut kokonaisopetuksellisen oppimispaketin, jota tehdään tietyillä koko luokan tunneilla. Opettaja esittelee omien töiden tunteihin sisältyvät työt oppilaille. Tämän jälkeen oppilailla on vapaus valita järjestys töillensä. Oppilaat käyttävät töihinsä tarvitsemansa ajan. Työtapa tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden syventyä häntä innostavaan aiheeseen. Jos oppilas kokee tarvitsevansa enemmän aikaa oppimiseensa, tämä työtapa tarjoaa hänelle siihen mahdollisuuden. Digikirjahankkeen myötä omiin töihin on pystytty sisällyttämään elokuvien tekoa, haastattelujen nauhoitusta, omien digitaalisten kirjojen tekoa, monipuolista tiedonhankintaa, virtuaaliympäristöissä liikkumista yms.

Mallissa oppilas on oman oppimisprosessinsa omistaja.  Opettaja pystyy kohdentamaan tukea sitä tarvitsevalle. Oppilaat merkitsevät listaan oppimissuorituksensa ja valitsevat kotitehtävänsä.

Lopputapaamisen satoa: palautteita ja digitarinoita

Joulukuun alussa järjestettiin Digikirja-hankkeen lopputapaaminen, johon osallistui opettajia ja yksi rehtorikin ennätti paikan päälle. Aamupäivän aikana kävimme läpi niin tämän syksyn tunnelmia kuin kulunutta paria vuotta. Monenlaista on matkan varrelle mahtunut, vaikeuksiakin, mutta päällimmäinen tunne oli onneksi se, että paljon on uutta tullut opittua. Yhteiset tapaamiset ja muiden opettajien vertaistuki on ollut erityisen tärkeää.

Marraskuussa niin oppilaat, huoltajat, opettajat kuin rehtoritkin vastasivat lyhyisiin palautekyselyihin. Oppilaiden vastauksia kertyi 157, huoltajien 62, opettajien 10 (/11) ja rehtorien 2 (/6). Kysyttäessä oppilailta mitä tykkäät tehdä tietokoneella tai tabletilla koulussa, suosituimmat vastaukset olivat pelata (61%) ja harjoitella matematiikkaa (41%). Epämieluisaa oli lukeminen (29%); toisaalta monet eivät osanneet nimetä, mitä eivät tykkää tehdä. Puolet haluaisi käyttää tietokoneita tai tabletteja koulussa enemmän kuin nyt ja noin 8% vähemmän kuin nyt. Huoltajista noin 61% oli sitä mieltä, että tietokoneita ja tabletteja on käytetty sopivasti. Monet kuitenkin kommentoivat, että on vaikea kovin tarkkaan tietää, mitä koulussa tehdään ja miten. Opettajat kokivat, että hankkeesta on ollut heille jonkin verran (40%) tai paljon (60%) hyötyä. Parhaimpina puolina koettiin yhteistyö muiden opettajien kanssa sekä uuden oppiminen. Opittuja asioita on jaettu myös muille. Huonoin puoli oli selvästi laiteongelmat. Rehtorien mielestä hankkeen toteuttamista koulussa edistivät etenkin hankeväen yhteiset tapaamiset ja hyvä tiedotus; vaikeuttavia tekijöitä olivat laite- ja verkko-ongelmat. Tässä esityksessä pääset tutustumaan vastauksiin: http://bit.ly/2gGFOmm

Iltapäivällä ohjelmassa oli Matleena Laakson pitämä työpaja, jossa tutustuttiin erilaisiin tapoihin toteuttaa digitarinoita oppilaiden kanssa. Käytiin läpi erilaisia sovelluksia ja ohjelmia, joilla voi tehdä videoita ja animaatioita sekä keskusteltiin videoiden teon periaatteista.Työpajan sisältöön voit tutustua täällä: http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/digikirjaseminaari-21216

20161202_digikirja

 

 

 

 

Tunneilmapiiri ja tabletit matematiikan tunneilla

Toukokuussa valmistui Suvi Helinin pro gradu Tunneilmapiiri matematiikan tunneilla 2. ja 3. luokissa. Tutkimus Tampereen kaupungin Digikirja-hankkeesta. Tutkimuksessa oli tarkoituksena 2. ja 3. luokkalaisten matematiikan oppituntia esittävien piirrosten avulla selvittää, millainen tunneilmapiiri matematiikan oppitunneilla on. Luokkien matematiikan oppitunneilla on opetuksessa mukana ollut myös tablet-laitteita. Tunneilmapiirin lisäksi piirroksista tutkittiin oppilaiden matematiikkakuvaa ja tablet-laitteiden esiintymistä.

Piirrosten tulkinnan tukena tutkimusaineistona käytettiin myös lasten haastatteluita. Tutkimusaineisto kerättiin Digikirja-hankkeessa mukana olleilta viideltä oppilasryhmältä, kolmelta 2. luokalta ja kahdelta 3. luokalta, kokonaisuudessaan oppilaiden piirroksia kertyi analysoitavaksi 79 kappaletta.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat, että tunneilmapiiri matematiikan oppitunneilla oli positiivinen, mutta luokkakohtaisia eroavaisuuksia oli havaittavissa. Matematiikkakuvaa oli haastava tulkita aineistosta, sillä oppilaat kuvasivat piirroksiinsa niukasti omia tunteitaan matematiikkaa kohtaan. Toisaalta oppilaat kuvasivat matematiikan oppitunteja pääosin myönteisillä ilmeillä ja siitä voidaan tehdä johtopäätös, että oppilaiden matematiikkakuva on enimmäkseen positiivinen. Tablet-laitteet näkyivät luokkakohtaisesti eri tavoin ja niihin yhdistettiin sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia.

Piirroksista tutkittiin myös tablet-laitteiden näkyvyyttä, sillä luokissa oli ollut käytössä matematiikan tunneilla tablet-laitteet jo toista lukuvuotta. Yhdeksi analysoitavaksi sisältöluokaksi lisättiin siis se, näkyykö piirroksissa tablet-laitteita. 26 % 2. luokkalaisista piirsi matematiikan oppituntipiirrokseen tablet-laitteen jollekin oppilaalle. 25 % 3. luokkalaisista piirsi laitteen piirrokseen. Molemmilla luokka-asteilla siis neljännes oppilaista piirsi piirrokseen näkyviin tablet-laitteen. Pieniä eroja luokkien kesken oli havaittavissa, yhdessä luokassa vain 11 % piirsi tablet-laitteen kun taas parhaimmillaan 41 % luokan oppilaista piirsi tablet-laitteen piirrokseensa. Yksi päähavainto tablet-laitteiden esiintyvyydestä piirroksissa oli se, että pelillisyys näkyy monessa piirroksessa, joissa tablet-laite on opetuksessa mukana.

Tablet-laitteet oppilaslähtöisyyden edistäjinä

Alkuvuodesta on julkaistu toinen Digikirja-hankkeesta tehty tutkimus, Mari Kuuselan pro gradu Tablet-laitteet opetuksessa oppilaslähtäisyyden edistäjinä. Kokoan tähän artikkeliin mielestäni keskeisimpiä havaintoja. On huomioitava, että tutkimuksen pohjana olevat haastattelut on tehty vuosi sitten, jolloin laitteet eivät olleet olleet käytöissä vielä kovinkaan kauan.

Tutkimukseen kerättiin kuusi haastattelua hankkeessa mukana olevilta opettajilta, jotka tulivat kolmesta eri tamperelaisesta koulusta. Kaksi opettajista opetti haastatteluaikana toista luokkaa ja neljä ensimmäistä luokkaa. Aineistonkeruu ajoittui helmikuuhun 2015. Tarkoituksena oli, että projekti olisi ollut jo hyvin käynnissä siihen mennessä ja ajankohta olisi täten sopiva aineistonkeruulle. Helmikuu osoittautui kuitenkin melko aikaiseksi, koska osa opettajista oli saanut tabletit kaikille luokan oppilaille vasta joulukuussa 2014. Kahdella opettajista oli projektin aikana käytössään iPad-tabletit ja kahdella Windows-tabletit. Kahdella viimeisellä opettajalla oli käytössään sekä projektia varten hankitut Windows-laitteet että kouluun jo aiemmin yhteiskäyttöön hankitut iPad-laitteet. Projektin aloitusvaiheessa kaikki haastatellut opettajat olivat kohdanneet erilaisia ongelmia laitteiden käytössä. Windows-laitteet osoittautuivat vaikeammin käytettäviksi iPad-tabletteihin verrattuna, ja Windows-laitteita käyttäneet opettajat kohtasivat ongelmia laitteisiin kirjautumisessa ja käytettävien sovellusten vähyydessä. Myös iPadejä käyttäneillä opettajilla oli ongelmia esimerkiksi laitteiden ja valmismateriaalien yhteensopivuuksien kanssa. Opettajat kaipasivatkin lähes yksimielisesti lisäkoulutusta laitteiden käytöstä opetuksessa ja erityisesti pienten oppilaiden kanssa. Opettajat eivät mielestään pystyneet saamaan kaikkea hyötyä irti laitteista, eivätkä tienneet tarpeeksi niiden käyttömahdollisuuksista. Turhautuminen kuului monissa haastatteluissa.

Kaikkien haastateltujen opettajien luokilta löytyi eri kielitaustoista tulevia oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli enimmillään lähes puolet luokan oppilaista. Jokaisen opettajan luokalta löytyi lisäksi yksi tai useampi oppilas, joilla on oppimisvaikeuksia tai päätös erityisestä tai tehostetusta tuesta.

Tärkeimpänä tekijänä opettajat nostivat esiin tablettien tuen opetuksen eriyttämisessä. Eriyttämisen tukeminen olikin opettajilla yksi suurimmista toiveista ja tavoitteista tablettien opetuskäytössä. Täysin tavoitteet eivät kuitenkaan olleet toteutuneet erityisesti lahjakkaimpien oppilaiden eriyttämisessä. Tabletit myös lisäsivät oppilaiden itseohjautuvuutta. Yleisesti opettajat kokivat, että tabletit tukivat opetuksen eriyttämistä hyvin. Tablettien myötä oppilaat pystyivät helpommin tekemään omantasoisia tehtäviä ja etenemään itselleen sopivaa tahtia. Hyväksi esimerkiksi mainittiin matematiikkaan liittyvät pelisovellukset, jotka mahdollistivat hyvin omatasoisen etenemisen. Matematiikassa eriyttämisen todettiin olevan myös erityisen tärkeää, koska tasoerot ovat usein suuria.

Omatasoista etenemistä helpottivat myös oppimispelit. Opettajan mukaan oppilaat keskittyivät paremmin omaan pelaamiseensa, eivätkä kiinnittäneet niin paljon huomiota muiden tekemiseen. Heikompien oppilaiden oli näin helpompi tehdä ja kerrata vanhempia tehtäviä muiden seuraamatta. Toisaalta taitavampia oppilaita pystyi kannustamaan kokeilemaan itsenäisesti sellaisia tehtäviä, joita ei ollut vielä opetettu. Pelien avulla lahjakkaammat oppilaat pystyivät etenemään hyvin nopeaakin tahtia muiden harjoitellessa vielä perustehtäviä.

Tablettien opetuskäytön koettiin lisäävän oppilaiden omatoimisuutta. Kun itseohjautuvat pelit ja sovellukset mahdollistivat oppilaiden itsenäisen etenemisen, opettajat kokivat pystyvänsä helpommin kiertelemään luokassa ja auttamaan oppilaita, joilla oli vaikeuksia tehtävien kanssa. Itseohjautuvat ohjelmat myös toistavat sellaisia harjoituksia, joissa oppilaalla on vaikeuksia, jolloin oppilas pääsee etenemään vasta opittuaan edellisen asian.

Yhtenä tärkeimmistä lisätuista voidaan nähdä tablettien tuki oppilaille, joilla oli erilaisia oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi sellaiset oppilaat, joilla on heikot hienomotoriset taidot ja vaikeuksia esimerkiksi kynän käytössä, pystyivät opettelemaan kirjainten kirjoitusta tabletilla. Tabletilla harjoittelemisen jälkeen löytyi nopeammin oikea suunta kirjainten ja numeroiden tekemiseen myös kynällä.

Myös vuorovaikutteisuuden, oppilaiden osallistamisen ja yhteisöllisyyden nähtiin lisääntyneen tablettien myötä. Tabletit toivat kuitenkin myös vähemmän toivottua vuorovaikutusta, kun opettajat joutuivat toimimaan teknisenä apuna opettamisen sijaan. Opettajien vastauksissa korostuikin tietotekniikan toimivuuden ja käytettävyyden tärkeys ennen kuin erilaisia laitteita otetaan käyttöön kouluihin. Jos laitteen toimivuudessa tai käytettävyydessä on ongelmia, se hidastaa työskentelyn etenemistä ja turhauttaa niin opettajaa kuin oppilaitakin. Varsinkin Windows-laitteilla oli ollut ongelmia laitteiden käynnistämisessä, usein toistuvassa päivittymisessä sekä erilaisissa ohjelmistovirheissä, joita oli tarvinnut erikseen korjauttaa. Yksi opettaja totesikin, että jotkut lapsista ottivat mieluummin jonkin muun työskentelytavan kuin tabletin, koska arvioivat, että ehtivät tekemään enemmän ja mielekkäämpää työtä sen sijaan, että odottavat laitteiden ja ohjelmien käynnistymistä. Tällaiset ongelmat luovat turhautumista ja ennakkoluuloja kaikenlaista tietotekniikkaa kohtaan.

Tableteilla työskenneltiin kaikissa luokissa sekä itsenäisesti että ryhmissä. Suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että tablettien käyttö on lisännyt oppilaiden vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Oppilaiden kerrottiin herkemmin kysyvän apua toisiltaan ja neuvovan toisiaan tablettien käytössä. Osa opettajista koki tabletin helpottavan myös opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Tablettien ohjatessa oppilaiden toimintaa opettajilla oli enemmän aikaa jutella oppilaiden kanssa ja puhua jokaisen oppilaan omista asioista.

Tablettien voidaan katsoa tukeneen monipuolisesti arvioinnin eri osa-alueita uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tabletit tekivät oppimisprosessia näkyvämmäksi ja tukivat oppilaiden osallisuutta. Tabletit tukivat myös oppilaiden itsearviointia. Sen sijaan vertaisarvioinnin tukemisessa ja oppilaiden palautteenannossa tabletteja ei ollut ainakaan haastatteluhetkeen tultaessa juurikaan ehditty hyödyntämään. Opettajan palautteenannon välineenä ja arvioinnin työkaluna tabletit toimivat kuitenkin hyvin.

Opettajat kokivat, että tableteilla tehdessään oppilaat kertasivat mieluummin erilaisia perusharjoituksia kuin perinteisillä opetusvälineillä työskenneltäessä. Esimerkiksi erilaisten pelien kautta matematiikan tehtäviä kerrattiin ja toistettiin mieluummin kuin jos olisi tehty kirjasta lisätehtäviä samasta aihepiiristä. Pelien avulla kertaustehtävät eivät tuntuneet opiskelulta, vaan oppilaat jaksoivat pelata oppimispelejä mielellään. Uusi väline innosti oppilaita työskentelyyn.

Tabletit toivat joillekin oppilaille myös uuden roolin luokassa. Laitteiden käytön hyvin hallitsevat oppilaat pääsivät olemaan muiden oppilaiden apuna ja tukena laitteiden käytössä, mikä lisäsi oppilaiden innostusta ja käsitystä omasta osaamisestaan.

Gradupoiminnat teki
Liisa

Ilmiömäinen Hervanta

Helmikuussa Hervannan koulupolun koulut viettivät ilmiöviikkoa. Aiheena oli ihminen ja hyvinvointi. Yhtenä tavoitteena viikolla oli harjoitella monipuolisesti TVT- taitoja.

Viikon aikana tehtiin mm. animaatioita, trailereita, Powerpointteja, elokuvia, mainoksia ja pelejä. Oppilaat saivat valita itse aiheen ja työtavan. Oppilaat työskentelivät ryhmissä. Jotkut ryhmät antoivat itselleen myös läksyjä aiheesta päivän päätteeksi.

ehta_3

Käyttämiämme sovelluksia:

Kokemuksia

  • Opettavainen, antoisa ja työteliäs viikko
  • Osa oppilaista piti työtavasta, osalle työtapa oli liian haastava
  • Oppilaat kokivat onnistuneensa ja töiden esittely kaikille oli viikon huippukohta