Media pienten lasten opetuksessa

Turussa Digipolut-hanke järjesti 24.9. Media pienten lasten opetuksessa -koulutuksen, jonka alkuosaan oli mahdollista osallistua myös etänä. Näin teinkin, ja kuuntelin siis Johanna Sommers-Piiroisen kiinnostavan katsauksen aiheeseen. Esiin nousi mm. se, että digitaalinen pelaaminen lisääntyy lapsilla netinkäyttöä nopeammin; 7-9-vuotiaista 87% pelaa vähintään viikoittain.

Kuvat ja videot ovat lasten tapa havainnoida, tarkkailla, pohtia, tulkita ja kyseenalaistaa maailmaa ja ne tarjoavat siis ikkunan lasten omaan elämään ja arkeen. Kuvaamisella voi olla lapselle useita erilaisia merkityksiä, sen kautta voidaan esimerkiksi ilmaista ihailua ja haaveilua, sitä voidaan käyttää muistamiseen tai muistelemiseen, jonkin asian opetteluun tai opastamiseen, tarinankerrontaan jne.

Arjen mediakasvatuksen tulee antaa valmiuksia ja taitoja mediakulttuurissa elämiseen, jotta lapselle kehittyy tasapainoisia mediasuhteita ja kriittistä medialukutaitoa. Lasten toiminta median parissa on sekä yksilöllistä ja yksityistä että yhteistä ja julkista (Hyvä medialukutaito, OKM 2013). On hyvä muistaa myös lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti – myös siinä, miten hän itse näkyy mediassa. Juuri ilmestynyt Lapset osallisena mediassa -teos antaa paljon tietoa näistä asioista.

Hyviä, opetuksessa hyödynnettäviä mediakasvatussivustoja on runsaasti, esim.:

 

Kuva: geralt (Pixabay, CC0)

Kuva: geralt (Pixabay, CC0)

Mediaterveisin
Liisa

Uuden OPS:n tvt-tavoitteita

Meneillään on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen (OPS2016). Viime keväänä toteutetuilla sähköisellä kyselyllä sekä avoimella verkkokommentoinnilla Opetushallitus sai runsaasti palautetta opetuksen järjestäjiltä, kouluilta ja opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta sekä yhteiskunnan eri aloja edustavilta tahoilta. Luonnoksia on kehitetty saadun palautteen pohjalta. Nyt käynnistyneen lausuntokierroksen jälkeen opetussuunnitelmien perusteet viimeistellään ja perustemääräykset annetaan vuoden 2014 lopussa. (Lähde)

Opetussuunnitelman perusteissa määritellään seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta:

  • ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • monilukutaito
  • tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • työelämätaidot ja yrittäjyys
  • osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Digikirja-hankkeessa meitä kiinnostavat erityisesti monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen liittyvät tavoitteet. Monilukutaito on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen pääalueet ovat:

  • käytännön taidot ja oma tuottaminen
  • vastuullinen ja turvallinen toiminta
  • tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely
  • vuorovaikutus ja verkostoituminen

Näitä tukevia tavoitteita 1. ja 2. luokan OPS:ssa ovat mm. :

  • tarjota tilaisuuksia tuottaa yksinkertaisia kertomuksia, kuvauksia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä (äidinkieli)
  • kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen (matematiikka)
  • tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään osana ideointia ja dokumentointia (käsityö)
  • Harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia  digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista.

Monenlaista kokeiltavaa kouluilla riittää siis!

Tuumailee
Liisa

Tutustu: perusopetuksen luonnokset, luvut 1-12 ja Opetus vuosiluokilla 1-2

Kuva: Laura Strickland / MyCuteGraphics

Kuva: Laura Strickland / MyCuteGraphics