Ergonomiaa ja benchmarkkausta

Maanantaina meillä oli taas Digikirja-väki koolla. Aloitimme päivän tärkeällä asialla, nimittäin ergonomialla. Uudessa opetussuunnitelmassakin asiaan kiinnitetään huomiota kaikilla luokka-asteilla. Vuosiluokkien 1-2 kohdalla todetaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kohdalla, että Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille. Ergonomia-asioista meille oli kertomassa fysioterapeutti Ellen Mäenrinta. Hän kertoi, että vastaanotolle tulee nykyään jo hyvin nuoriakin niska- ja rannevaivoista kärsiviä, mikä paljolti saattaa johtua nopeasti yleistyneestä pienten älylaitteiden (puhelimet, tabletit) käytöstä. Niitä käytettäessä pää on usein alaspäin; tämä asento puristaa hermoja ja hidastaa verenkiertoa, mikä sitten aiheuttaa yläselän ja olkapäiden ongelmia.

asentokollaasi_uusiTerveydelle haitallisia työtapoja voivat olla esimerkiksi samoina toistuvat pään tai käden liikkeet, hankalat ja tukemattomat käden asennot, kumara, tukematon selän asento ja kumara, kiertynyt tai taakse päin taipunut niskan asento. Myös likinäköisyys on lisääntynyt viime aikoina, mihin varmasti vaikuttaa se, että tietokoneella työskentely vaatii silmiltä jatkuvaa keskittymistä edestakaisen liikkeen ja kohteeseen tarkennuksen vuoksi. Silmiä pitäisikin lepuuttaa viemällä katse pois ruudusta tasaisin väliajoin – vaikkapa ulos ikkunasta tai johonkin mukavaan katseenvangitsijaan luokan seinällä. Taukojumppakin on vallan mainio idea – kun  ruutuaikaa lisätään, tulee lisätä myös fyysisen aktiivisuuden määrää. Digikirja-opettajat ovat hyödyntäneet taukojumpissa myös verkosta löytyviä palveluita, kuten GoNoodle ja MoveToLearn.

Ihanteellista olisi, että työasentoja voisi koulussakin helposti vaihdella ja tuoleja ja pöytiä säätää, mutta valitettavan harvoin se on mahdollista. Useimmiten luokissa on standardikokoiset tuolit ja pöydät, joissa ei juuri säätömahdollisuuksia ole, vaikka samanikäisetkin oppilaat voivat olla keskenään hyvin erikokoisia. Lisäksi tableteissa on pieni näyttö, eikä sitä välttämättä saa pöydällä hyvään asentoon, vaan päätä joutuu pitämään eteen päin taipuneena. Täytyisikin selvitellä, minkälaisia telineitä olisi olemassa tablettien pitämiseen paremmassa asennossa ja korkeammalla. Esiin nousi nuottitelineiden testaaminen tässä tarkoituksessa! Näppäimistöä ei tosin sellaisessa pysty käyttämään. Joku oli tehnyt luokassa seisomatyöpisteen nostamalla tuolin pulpetin päälle työtasoksi, näppärä idea!

ojoinen_kollaasiIltapäiväksi suuntasimme Hämeenlinnaan, Seminaarin koulun Ojoisten Lastentaloon tutustumaan Mari Orkolaan ja hänen luokkaansa.  Mari käyttää opetuksessa runsaasti sähköisiä materiaaleja ja tekee niitä myös kollegoidensa käyttöön, sillä hän toimii digimentorina. Hän on esimerkiksi koostanut Moodlessa kursseja eri aiheista etsimällä sopivat tehtävät Edustoren valikoimista ja kopioi kurssit kiinnostuneille kollegoille. Tämän tyyppinen toiminta edistäisi Moodlen käyttöönottoa perusopetuksessa varmasti myös Tampereella. Mari esitteli myös Hämeenlinnassa käytössä olevaa verkkotyöpöytä Airoa, vaikutti näppärältä. Saimme seurata yhtä ensimmäisen luokan oppituntia, jonka aikana oppilaat tekivät kirjoitustehtävää GAFEn kautta ja sen jälkeen tekivät joko Ekapelin tai 10monkeysin tehtäviä. Oppilaat saivat itse valita, halusivatko käyttää tablettia vai läppäriä. Tunnin jälkeen Mari kertoi lisää toimintatavoistaan ja pääsimme vertailemaan Hämeenlinnan ja Tampereen tapoja. Tällainen benchmarkkaus on mukavaa ja hyödyllistä, herättää ajatuksia ja toivottavasti myös innostusta puolin ja toisin.

Näin tuumi
Liisa

Be Sociable, Share!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *