Tablet-laitteet oppilaslähtöisyyden edistäjinä

Alkuvuodesta on julkaistu toinen Digikirja-hankkeesta tehty tutkimus, Mari Kuuselan pro gradu Tablet-laitteet opetuksessa oppilaslähtäisyyden edistäjinä. Kokoan tähän artikkeliin mielestäni keskeisimpiä havaintoja. On huomioitava, että tutkimuksen pohjana olevat haastattelut on tehty vuosi sitten, jolloin laitteet eivät olleet olleet käytöissä vielä kovinkaan kauan.

Tutkimukseen kerättiin kuusi haastattelua hankkeessa mukana olevilta opettajilta, jotka tulivat kolmesta eri tamperelaisesta koulusta. Kaksi opettajista opetti haastatteluaikana toista luokkaa ja neljä ensimmäistä luokkaa. Aineistonkeruu ajoittui helmikuuhun 2015. Tarkoituksena oli, että projekti olisi ollut jo hyvin käynnissä siihen mennessä ja ajankohta olisi täten sopiva aineistonkeruulle. Helmikuu osoittautui kuitenkin melko aikaiseksi, koska osa opettajista oli saanut tabletit kaikille luokan oppilaille vasta joulukuussa 2014. Kahdella opettajista oli projektin aikana käytössään iPad-tabletit ja kahdella Windows-tabletit. Kahdella viimeisellä opettajalla oli käytössään sekä projektia varten hankitut Windows-laitteet että kouluun jo aiemmin yhteiskäyttöön hankitut iPad-laitteet. Projektin aloitusvaiheessa kaikki haastatellut opettajat olivat kohdanneet erilaisia ongelmia laitteiden käytössä. Windows-laitteet osoittautuivat vaikeammin käytettäviksi iPad-tabletteihin verrattuna, ja Windows-laitteita käyttäneet opettajat kohtasivat ongelmia laitteisiin kirjautumisessa ja käytettävien sovellusten vähyydessä. Myös iPadejä käyttäneillä opettajilla oli ongelmia esimerkiksi laitteiden ja valmismateriaalien yhteensopivuuksien kanssa. Opettajat kaipasivatkin lähes yksimielisesti lisäkoulutusta laitteiden käytöstä opetuksessa ja erityisesti pienten oppilaiden kanssa. Opettajat eivät mielestään pystyneet saamaan kaikkea hyötyä irti laitteista, eivätkä tienneet tarpeeksi niiden käyttömahdollisuuksista. Turhautuminen kuului monissa haastatteluissa.

Kaikkien haastateltujen opettajien luokilta löytyi eri kielitaustoista tulevia oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli enimmillään lähes puolet luokan oppilaista. Jokaisen opettajan luokalta löytyi lisäksi yksi tai useampi oppilas, joilla on oppimisvaikeuksia tai päätös erityisestä tai tehostetusta tuesta.

Tärkeimpänä tekijänä opettajat nostivat esiin tablettien tuen opetuksen eriyttämisessä. Eriyttämisen tukeminen olikin opettajilla yksi suurimmista toiveista ja tavoitteista tablettien opetuskäytössä. Täysin tavoitteet eivät kuitenkaan olleet toteutuneet erityisesti lahjakkaimpien oppilaiden eriyttämisessä. Tabletit myös lisäsivät oppilaiden itseohjautuvuutta. Yleisesti opettajat kokivat, että tabletit tukivat opetuksen eriyttämistä hyvin. Tablettien myötä oppilaat pystyivät helpommin tekemään omantasoisia tehtäviä ja etenemään itselleen sopivaa tahtia. Hyväksi esimerkiksi mainittiin matematiikkaan liittyvät pelisovellukset, jotka mahdollistivat hyvin omatasoisen etenemisen. Matematiikassa eriyttämisen todettiin olevan myös erityisen tärkeää, koska tasoerot ovat usein suuria.

Omatasoista etenemistä helpottivat myös oppimispelit. Opettajan mukaan oppilaat keskittyivät paremmin omaan pelaamiseensa, eivätkä kiinnittäneet niin paljon huomiota muiden tekemiseen. Heikompien oppilaiden oli näin helpompi tehdä ja kerrata vanhempia tehtäviä muiden seuraamatta. Toisaalta taitavampia oppilaita pystyi kannustamaan kokeilemaan itsenäisesti sellaisia tehtäviä, joita ei ollut vielä opetettu. Pelien avulla lahjakkaammat oppilaat pystyivät etenemään hyvin nopeaakin tahtia muiden harjoitellessa vielä perustehtäviä.

Tablettien opetuskäytön koettiin lisäävän oppilaiden omatoimisuutta. Kun itseohjautuvat pelit ja sovellukset mahdollistivat oppilaiden itsenäisen etenemisen, opettajat kokivat pystyvänsä helpommin kiertelemään luokassa ja auttamaan oppilaita, joilla oli vaikeuksia tehtävien kanssa. Itseohjautuvat ohjelmat myös toistavat sellaisia harjoituksia, joissa oppilaalla on vaikeuksia, jolloin oppilas pääsee etenemään vasta opittuaan edellisen asian.

Yhtenä tärkeimmistä lisätuista voidaan nähdä tablettien tuki oppilaille, joilla oli erilaisia oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi sellaiset oppilaat, joilla on heikot hienomotoriset taidot ja vaikeuksia esimerkiksi kynän käytössä, pystyivät opettelemaan kirjainten kirjoitusta tabletilla. Tabletilla harjoittelemisen jälkeen löytyi nopeammin oikea suunta kirjainten ja numeroiden tekemiseen myös kynällä.

Myös vuorovaikutteisuuden, oppilaiden osallistamisen ja yhteisöllisyyden nähtiin lisääntyneen tablettien myötä. Tabletit toivat kuitenkin myös vähemmän toivottua vuorovaikutusta, kun opettajat joutuivat toimimaan teknisenä apuna opettamisen sijaan. Opettajien vastauksissa korostuikin tietotekniikan toimivuuden ja käytettävyyden tärkeys ennen kuin erilaisia laitteita otetaan käyttöön kouluihin. Jos laitteen toimivuudessa tai käytettävyydessä on ongelmia, se hidastaa työskentelyn etenemistä ja turhauttaa niin opettajaa kuin oppilaitakin. Varsinkin Windows-laitteilla oli ollut ongelmia laitteiden käynnistämisessä, usein toistuvassa päivittymisessä sekä erilaisissa ohjelmistovirheissä, joita oli tarvinnut erikseen korjauttaa. Yksi opettaja totesikin, että jotkut lapsista ottivat mieluummin jonkin muun työskentelytavan kuin tabletin, koska arvioivat, että ehtivät tekemään enemmän ja mielekkäämpää työtä sen sijaan, että odottavat laitteiden ja ohjelmien käynnistymistä. Tällaiset ongelmat luovat turhautumista ja ennakkoluuloja kaikenlaista tietotekniikkaa kohtaan.

Tableteilla työskenneltiin kaikissa luokissa sekä itsenäisesti että ryhmissä. Suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että tablettien käyttö on lisännyt oppilaiden vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Oppilaiden kerrottiin herkemmin kysyvän apua toisiltaan ja neuvovan toisiaan tablettien käytössä. Osa opettajista koki tabletin helpottavan myös opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Tablettien ohjatessa oppilaiden toimintaa opettajilla oli enemmän aikaa jutella oppilaiden kanssa ja puhua jokaisen oppilaan omista asioista.

Tablettien voidaan katsoa tukeneen monipuolisesti arvioinnin eri osa-alueita uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tabletit tekivät oppimisprosessia näkyvämmäksi ja tukivat oppilaiden osallisuutta. Tabletit tukivat myös oppilaiden itsearviointia. Sen sijaan vertaisarvioinnin tukemisessa ja oppilaiden palautteenannossa tabletteja ei ollut ainakaan haastatteluhetkeen tultaessa juurikaan ehditty hyödyntämään. Opettajan palautteenannon välineenä ja arvioinnin työkaluna tabletit toimivat kuitenkin hyvin.

Opettajat kokivat, että tableteilla tehdessään oppilaat kertasivat mieluummin erilaisia perusharjoituksia kuin perinteisillä opetusvälineillä työskenneltäessä. Esimerkiksi erilaisten pelien kautta matematiikan tehtäviä kerrattiin ja toistettiin mieluummin kuin jos olisi tehty kirjasta lisätehtäviä samasta aihepiiristä. Pelien avulla kertaustehtävät eivät tuntuneet opiskelulta, vaan oppilaat jaksoivat pelata oppimispelejä mielellään. Uusi väline innosti oppilaita työskentelyyn.

Tabletit toivat joillekin oppilaille myös uuden roolin luokassa. Laitteiden käytön hyvin hallitsevat oppilaat pääsivät olemaan muiden oppilaiden apuna ja tukena laitteiden käytössä, mikä lisäsi oppilaiden innostusta ja käsitystä omasta osaamisestaan.

Gradupoiminnat teki
Liisa

Be Sociable, Share!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *