Etelä-Hervannan loppuraportti

Lähdimme mukaan hankkeeseen syksyllä 2014. Luokkamme olivat silloin toisella vuosiluokalla. B-luokalla oppilaita oli 23 ja C-luokalla 24. Oppikirjoja oli silloin käytössä äidinkielessä ja ympäristötiedossa (luokallinen lainakirjoja). Matematiikan opiskelu suoritettiin ilman oppikirjaa. Mobiililaitteeksi valikoitui iPad Air 32 Gt. Laitteet kuitenkin saatiin käyttöön ja toimintakuntoon vasta vuodenvaihteen jälkeen. Laitteiden käyttöönoton suoritimme itse, mikä oli suuri urakka ottaen huomioon sen, että laitteita oli yhteensä noin 50. Myös ylläpito jäi meidän tehtäväksi. Verkko-ongelmiltakaan emme välttyneet, joten hankkeen alkuaika oli hyvin haastavaa. Materiaalia oli käytössä niukalti, joten teimme ja haimme sitä paljon itse.

Kolmannella luokalla käyttöömme tuli ympäristötiedon kirjojen lisäksi digikirjat. Koska emme kuitenkaan antaneet laitteita vanhempien toiveesta kotilainaan, jäi osa digikirjojen ominaisuuksista hyödyntämättä. Materiaalia keräsimme Reppu-oppimisympäristöön, jota oppilaat tottuivatkin pian käyttämään. Matematiikassa oli edellistä vuotta enemmän toiminnallista oppimista ja ryhmätoimintaa. Koska materiaalia oli enemmän käytössä, oppiminen oli myös enemmän yksilöllisempää. Teimme luokittain paljon erilaisia projekteja ja tavallisiakin tunteja yhdessä.

Neljännellä luokalla oppilasmäärät ovat kasvaneet 29:ään ja 28:aan, joten laitteiden käyttö on ollut osin vähäisempää, sillä oppilaille ei ole enää ns. omia laitteita. Tämä estää yhtäaikaisen laitteiden käytön ja rajoittaa myös yhteistyötä. Olemme kuitenkin tehneet monipuolisesti töitä iPadeilla ja eri sovelluksilla, ja oppilaat alkavatkin olla jo todella taitavia digitaalisten materiaalien hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Oppikirjoja on edelleen vähänlaisesti käytössä. Matematiikassa palasimme tänä vuonna kirjoihin, mutta muita aineita opiskelemme pääsääntöisesti ilman kirjoja.

eh1Kyselyn tulokset

Oppilaat vastasivat kyselyyn marraskuun puolivälissä (n=41). Vastaukset olivat hyvin kirjavia. Osa oppilaista käyttää mielestään laitteita koulussa monta kertaa päivässä ja osa puolestaan harvemmin kuin kerran viikossa. Eniten vastauksia tuli kuitenkin ”Monta kertaa viikossa”, mikä lieneekin lähimpänä totuutta. Laitteita käytetään mieluiten tarinoiden kirjoittamiseen (15), matematiikan harjoitteluun (19), kuvien tai videoiden ottamiseen (20), pelaamiseen (29), ohjelmointiin (17) ja musiikin tekemiseen (14). Vähiten miellytti lukeminen (17) ja näppäimistötaitojen harjoitteleminen (19). Kysymykseen ”Haluaisitko käyttää tietokonetta tai tablettia koulussa…” sai eniten vastauksia ”saman verran” (21). Enemmän haluaisi käyttää 17 ja vähemmän 3. Paperisia oppikirjoja haluaisivat oppilaat käyttää saman verran 24, enemmän 9 ja vähemmän 8.

Huoltajia vastasi 14. Kolme ei tiennyt, että oppilas oli mukana Digikirja-hankkeessa. Laitteita huoltajien mukaan on käytetty sopivasti (11). Oppikirjoja käytetään sopivasti (8), liian vähän taas kolmen huoltajan mielestä. Koulutehtäviä kotona tehdään laitteilla hyvin kirjavasti – kaikki vaihtoehdot saivat kannatusta. Muutama huoltaja kommentoi, että on hyvä käyttää oppimisessa digitaalisia laitteita ja oppimateriaaleja, mutta he peräänkuuluttivat myös ns. paperityön tärkeyttä. Eräs vanhempi korosti tiedonhaun tärkeyttä ja ennakkoluulottomuutta kokeilla asioita.

Yhteenveto

Olemme opettajina kokeneet Digikirja-hankkeen ajoittain haastavaksi, mutta antoisaksi. Varsinkin alussa oli monta kertaa turhautunut olo verkkojen, laitteiden ja materiaalin toimimattomuuden vuoksi. Samalla hankkeessa mukanaolo antoi meille jo hyviä eväitä uuden opetussuunnitelman hengen sisäistämiseksi. Opimme osittain irrottamaan perinteisestä opettajan roolista ja antamaan vastuuta enemmän myös oppilaille itselleen. Mitä pidemmälle olemme edenneet, sitä helpompaa on ollut hyödyntää laitteita ja niistä onkin tullut luonteva osa arkea. Oppilaiden tekniset taidot ovat kehittyneet huimasti näiden vuosien aikana, ja he ovat menneet taidoissa ohi jopa monien vanhempien oppilaiden. Toki laitteiden helppo saatavuus ja käytettävyys ovat mahdollistaneet tämän.

Yhteiset tapaamiset ja koulutukset ovat antaneet paljon uskoa ja luottamusta omaan tekemiseen. Ideoiden jakamisen koimme myös hyvin tärkeäksi. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä, että uskalsimme lähteä mukaan hankkeeseen monista, varsinkin toisten ennakkoluuloista huolimatta.

Raportin koostivat Marianne ja Jonna

Be Sociable, Share!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *