Fistan loppuraportti

Tapasimme yhdessä projektissa mukana olevien koulujen kanssa noin joka toinen kuukausi ja keskustelimme teknologian perustellusta käytöstä 1. luokilla. Keskustelimme myös kokemuksistamme ja annoimme vinkkejä uusista sovelluksista tai Windows-koneiden toimimisesta iPadeihin verrattuna.

Toisilla kouluilla oli henkilökohtaiset koneet oppilailla, mutta meillä oli vain 20 Windows-konetta kolmea 1. luokkaa kohden. Kansainvälisessä  koulussa oli syksyllä 2014 koko koulun käytössä tietokoneluokka ja yksi salkku iPad-laitteita ja luokkasetti läppäreitä plus ne meidän 20 Windows-laitetta.

1.luokka

Aloitimme 1. luokkien kanssa Windows-laitteisiin tutustumisen kirjautumalla niihin. Ykkösluokkalaisista vain osa osasi lukea syksyn alussa. Sukunimikin oli vaikea tietää. Kaikki oppilaat eivät osanneet kirjaimia vielä. Kirjainten oppimisen kannalta tietokoneet olivat hedelmällisiä pedagogisia opettajia. Tietokoneet olivat todella hyviä kirjainten opetteluun. Jokainen sai edetä omaa tahtia. Eriyttäminen onnistui upeasti.

Koodaaminen sai oppilaat hyvin eriarvoiseen asemaan, koska ne oppilaat, jotka olivat hyviä siinä, loistivat. Osa oppilaista, joilla oli oppimisvaikeuksia, oppivat, etteivät osaa mitään ja se toikin opettajalle epäonnistumisen tunteen. Toisaalta joillekin heikommille oppilaille koodaaminen oli helppoa verrattuna sanallisten ongelmien ratkaisuun.

Yleensä tunnilla oli vertaisoppimista ja vuorovaikutus oppilaiden kesken oli hyvää. Taitavat oppilaat auttoivat muita ja oppilaat löysivät tietokoneissa funktioita, mitä opettajakaan ei ollut huomannut.

Välillä Windows-laitteet päivittivät asetuksiaan koko tunnin ja sen seurauksena  oppilaat ja opettaja turhautuivat. Ohjelmistossa oli myös virheitä ja koneissa oli käynnistymisvaikeuksia. Meidän koulussa oli ja on edelleen remontti, mikä toi usein haasteita verkon toimivuuteen. Remontin takia myös muutimme pariin kertaan. Opettajille ei ollut välitunteja, koska ei ollut tilaa pihalla remontin takia. Valmistelutyöhön ei ollut aikaa, kuin ei ollut välitunteja, eikä luokassa avustajia. Se teetti jaksamiseen haasteita.

Käytimme Reppu-oppimisympäristöä, jossa meillä oli linkkejä oppilaille hyödyllisille sivuille, kuten 10 Monkeys matematiikassa ja näppäilytaidot Typing Master-ohjelmassa ja kirjakuja.fi-sivulla. Repun avulla oppilaat pääsivät nopeasti käsiksi töihin, koska ei tarvittu useaa kirjautumista.

Lisäksi käytimme muun muassa seuraavia sovelluksia:

  • Book Creator oli käytössä englannin kielessä tarinoiden ja faktan kirjoittamisessa.
  • Kodable ja Scratch Jr. olivat koodaamisessa hyviä opettaessaan perusasioita koodaamisessa.
  • Kahoot valmiiden tietovisojen ratkaisuun tai omien visojen tekemiseen
  • Paper 53 kuvaamataidon tunneilla piirtämisessä

2. ja 3. luokka

Oppilaat muistivat jo hyvin oman käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Koneitten kanssa oli toimittu jo niin paljon, että oppilailla oli rutiini koneiden käytössä. Jatkoimme koodaamista muun muassa koodaustunti-sivustolla (Hour of Code) ja matematiikan pelejä ja näppäilytaitoja.

Oppilaat kuvasivat Windows-tableteilla ja muokkasivat kuvia, jonka he lisäsivät Wordiin Office 365-ympäristöön. Luokkalehti-projektissa tarinat kirjoitettiin myös Office 365:ssa. Oppilaille luotiin ryhmä, johon oppilaat tallensivat omia luomuksiaan. He kirjoittivat myös muita tarinoita sinne.

Projektin loppuvaiheessa voimme ilolla todeta, että oppilaat toimivat luontevasti ja omatoimisesti eri laitteiden kanssa sekä erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä. Oppilailla on hyvät perustiedot ja -taidot, ja tästä on hyvää jatkaa niiden kehittämistä.

Yhteenveto

Projektin loppuvaiheessa miettiessämme koko projektin kulkua huomaamme, kuinka hyödyllinen hanke on ollut opettajien tvt-taitojen oppimisen kannalta. Tapaamiset, joissa on vertailtu toimintatapoja hankkeeseen osallistuneissa eri kouluissa, ovat innostaneet kokeilemaan uusia sovelluksia ja työtapoja monessa eri oppiaineessa. Lisäksi Liisa Mustilan tarjoama tuki tapaamisissa, oppitunneilla ja sähköpostitse oli arvokasta.

Hankkeeseen olisi voinut sisältyä enemmän ulkopuoliselta taholta tulevaa koulutusta, esimerkiksi iPad-koulutusta. Lisäksi projektisuunnitelmaa olisi ollut hyvä työstää yhdessä selkeämmäksi, jotta opettajien olisi ollut helpompi hahmottaa kokonaisuus ja osallistua kokonaisuuden valmisteluun.

Projektissa olevien opettajien yhteistyö on vahvistunut projektin myötä. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet olla mukana tässä projektissa, ja toivomme, että tällaisia mahdollisuuksia tarjotaan jatkossakin.

Raportin koostivat Emilia, Marita ja Sinikka

Be Sociable, Share!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *