Tehtävänpalautuksia kuvalla ja äänellä

Tampereen perusopetuksessa käytössä olevassa Repussa (Moodle) on nyt myös PoodLL-lisäosa, joka mahdollistaa tehtävien tekemisen ja palauttamisen äänitiedostona, valokuvana, videona tai piirtämällä. PoodLL on kyllä helppokäyttöinen, mutta tein varmuuden vuoksi ohjevideot näiden tehtävätyyppien käyttämiseen.

Toivottavasti näistä on iloa Reppu-Moodlea käytettäessä! Lisää ohjeita löytyy täältä: http://docs.lerlin.com/kurssintyotilan-muokkaajan-ohjeita/item/87-poodll-opettajan-opas

Toivoo
Liisa

Lukuvuoden eka

…yhteinen tapaaminen nimittäin! Kokoonnuimme opettajien kanssa viime viikolla juttelemaan alkusyksystä ja suunnittelemaan lukuvuoden jatkoa. Rehtoreidenkin oli tarkoitus olla paikalla, mutta aikataulullisten yhteensattumien vuoksi monet eivät valitettavasti päässeetkään paikalle.

Opettajat totesivat, että laitteiden käyttö tunneilla oppilaiden kanssa alkaa olla jo arkea ja sujuu ihan mukavasti. Laitteiden ja verkkojen kanssa on kyllä tänäkin syksynä jonkin verran teknisiä ongelmia ollut. Myöskään kaikki hankitut sähköiset materiaalit eivät ole toimineet toivotulla tavalla. No, toivotaan että parannusta on luvassa mahdollisimman pian.

Kuva: geralt, Pixabay

Kuva: geralt, Pixabay

Pienet oppilaat (tänä lukuvuonna kakkos- ja kolmosluokkalaiset) ovat tottuneet hyvin käyttämään myös Moodlea, eli tamperelaisittain Reppua, jossa jokaisella luokalla on oma työtila. Opettaja on laittanut työtilaan etenkin tarvittavia linkkejä oppimateriaaleihin, mutta jatkossa hyödynnetään varmasti enemmän myös Moodlen tarjoamia aktiviteetteja. Eräässä ryhmässä oli uutispalsta otettu käyttöön läksyistä tiedottamista varten.

Tutustuimme Sway-työkaluun, joka löytyy omasta O365:stämmekin. Sillä voi laatia esityksiä ja digitarinoita joko alusta lähtien tai vanhojen esitysten pohjalta. Esityksistä tulee automaattisesti eri laitteille optimoituja, eli toimivat hyvin niin tietokoneella, tabletilla kuin puhelimellakin.

Nostimme esiin muutamia sovellus- ja nettivinkkejä, joita voisi oppilaiden kanssa hyödyntää. Luontoportti on hieno sivusto, jossa tutustua erilaisiin lajeihin ja vaikka koettaa tunnistaa löytämäänsä kasvia. Socrativen avulla on helppo tehdä tietokilpailuja tai vaikka kokeita. Opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden etenemistä reaaliaikaisesti ja saa tuloksista myös raportin. Windows-kaupasta on ladattavissa iXplain-sovellus, jolla pystyy helposti tekemään videoita, joissa tallennetaan piirrosta ja ääntä samaan aikaan – sopisi siis jonkin asian selittämiseen tai myös tarinankerrontaan. Tutustuimme myös blogeihin; osa opettajista on niitä jo hyödyntänytkin etenkin tiedotuskanavana kodin suuntaan.

Jatketaan

Uusi lukuvuosi on käynnistynyt aurinkoisesti myös Digikirja-luokissa. Salasanoja on toki unohtunut ja muuta sellaista pientä, mutta sehän on vain merkki onnistuneesta kesälomasta. Oppilaat ovat nyt kakkos- ja kolmosluokkalaisia. Tänä lukuvuonna he käyttänevät enenevässä määrin myös Reppua, joka on Tampereen perusopetuksen sähköinen oppimisympäristö (Moodle). Repussa voidaan mm. käyttää Edustoren kautta hankittuja sähköisiä oppimateriaaleja.

Viime viikolla olin mukana parin luokan työskentelyssä; oli taas hienoa huomata, kuinka sujuvasti ja oma-aloitteisesti oppilaat toimivat.

Kuva: Pixabay/Adina VoicuAurinkoisin terveisin
Liisa

Tabletit osana ekaluokkalaisten itsenäistä opiskelua

Olen ollut nyt toukokuussa muutaman päivän mukana Digikirja-ekaluokkalaisten koulupäivissä ja on ollut hienoa seurata, kuinka itsenäisesti noin pienet oppilaat osaavat työskennellä. Heillä on säännöllisesti oman työn tunteja, jolloin opettaja kertoo aluksi, mitä kaikkea tunnin aikana tehdään, mutta oppilaat saavat itse valita, missä järjestyksessä asiat tekevät ja käyvät merkitsemässä lappuun, kun ovat kunkin tehtävän tehneet. Samalla tunnilla voi olla niin matematiikan, äidinkielen kuin käsityön tehtäviäkin. Osa tehtävistä tehdään tableteilla, vaikkapa matematiikan sähköisiä harjoituksia tai tarinan kirjoittamista. Jos oppilas aloittaa työskentelyn tabletilla, mutta se alkaakin päivittyä kesken kaiken, hänen on helppo laittaa laite hetkeksi sivuun ja tehdä jotain muuta tehtävää. Opettaja kiertelee ja auttaa tarvittaessa. Hyvin toimii!

Tuumailee
Liisa

Kuva: White77/Pixabay

Mobiililaitteiden opetuskäytön asettamat haasteet opettajien ammatilliselle kehitykselle

Digikirja-hankkeeseen liittyen on tekeillä useampia pro gradu -tutkielmia Tampereen yliopistossa. Niistä ensimmäisenä valmistui Hanna Leinosen työ Mobiililaitteiden opetuskäytön asettamat haasteet opettajien ammatilliselle kehitykselle, josta tässä artikkelissa tiivistelmä.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä haasteita mobiililaitteiden käyttö opetuksessa asettaa opettajan ammatilliselle kehitykselle. Lähestymistavaksi tutkittavaan ilmiöön valittiin Koehlerin ja Mishran (2006; 2009) kehittämä TPACK-malli (technological, pedagogical and content knowledge), jonka pohjalta muodostettiin tutkimuskysymykset. Alatutkimuskysymyksissä jaettiin päätutkimuskysymys eri osa-alueisiin TPACK-mallin pohjalta. Täten neljässä alatutkimuskysymyksessä kysyttiin mitä haasteita mobiililaitteiden opetuskäyttö asettaa opettajan teknologiselle, pedagogiselle ja sisällölliselle osaamiselle sekä näiden yhdistelmille.

TPACK-malli (Koehler & Mishra 2006; 2009) on kokonaisvaltainen lähestymistapa opettajan ammatillisen osaamisen kehitykseen. Malli pohjautuu Shulmanin (1986) malliin, jossa yhdistetään pedagoginen ja sisällöllinen osaaminen. TPACK-mallissa mukaan otetaan myös teknologinen osaaminen. TPACK-mallissa opettajan osaaminen rakentuu teknologisesta, pedagogisesta, sisällöllisestä, teknologis-pedagogisesta, teknologis-sisällöllisestä, pedagogis-sisällöllisestä ja teknologis-pedagogis-sisällöllisestä osaamisesta.

Mallin ajatuksena on yhdistää opettajan teknologisen, pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen osa-alueet toisiinsa niin, että teknologian käyttö opetuksessa olisi tehokasta. Mallin mukaan olennaista on se, että opettaja kehittyy riittävästi kaikilla osa-alueilla. Jotta teknologian käyttö opetuksessa olisi tehokasta, ei riitä että opettajan osaaminen on hyvää ainoastaan esimerkiksi teknologian osa-alueella, vaan hänen täytyy osata yhdistää teknologinen osaaminen sisällölliseen osaamiseen eli esimerkiksi ymmärtää mikä teknologia sopii kulloisenkin sisällön opettamiseen. Tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi opettajan täytyisi myös osata yhdistää teknologinen ja pedagoginen osaaminen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi pohdintaa siitä, miten pedagogisen suhteen ylläpitäminen onnistuu erilaisia teknologisia oppimisympäristöjä käytettäessä. Lisäksi opettajan täytyisi pystyä yhdistämään pedagoginen ja sisällöllinen osaaminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sopivan tasoisten asioiden opettamista oppilaille. Kun opettaja yhdistää onnistuneesti eri osa-alueet toisiinsa, hänen osaamisestaan tulee kokonaisvaltaista ja hänen opetuksestaan tulee tehokasta. (Koehler&Mishra 2009, 62-67.)

Tutkimus toteutettiin pääasiallisesti laadullisen tutkimuksen keinoja hyödyntäen. Sisällönanalyysin tukena on käytetty lukumääriä, jotka on perinteisesti liitetty määrälliseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella kymmeneltä luokanopettajalta, jotka ovat mukana Tampereen kaupungin eVarikon järjestämässä Digikirja-hankkeessa. Kyselyssä hyödynnettiin tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jossa tutkittavat eläytyivät annettuun tulevaisuuden tilaan ja vastaavat tulevaisuudesta käsin kysymyksiin. Näin saatiin selville hankkeen asettamia haasteita opettajan ammatillisesta kehityksestä yhdellä aineistonkeruukerralla. Täydentävänä tutkimusaineistona on käytetty Digikirja-hankkeessa mukana olevien opettajien kokoamaa taulukkoa, johon on koottu keinoja uuden opetussuunnitelman teknologiaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoitellen.

Tutkimuksen analyysin mukaan opettajien teknologiseen osaamiseen liittyvä keskeinen haaste oli teknologisten perustaitojen kehittäminen. Toisaalta vaikka opettajat kokivat tarvetta kehittää teknologisia perustaitojaan, suurin osa opettajista ei kokenut, että heillä tulisi olla syvällistä ymmärrystä teknologisista laitteista. Sen sijaan he korostivat ulkopuolisen avun hyödyntämisen tärkeyttä. Opettajien näkemys vaikuttaa luontevalta, sillä opettajan ei liene syytä olla teknologian ammattilainen. Riittää, että opettajilla on riittävät teknologiset taidot teknologian opetuskäytön kannalta.

Pedagogiseen osaamiseen liittyen opettajat kokivat keskeiseksi haasteeksi roolien muutokset. Roolien muutoksilla opettajat tarkoittivat oppilaiden ja opettajien roolien muutoksia sekä näistä johtuvaa luokan ryhmädynamiikan muutosta. Roolien muutoksessa oppilaista tulee aktiivisempia ja itsenäisempiä, kun taas opettajien rooli muuttuu ohjaajaksi ja tiiminvetäjäksi. Opettajien mukaan haasteena on jatkuvan kontrollin tunteesta luopuminen ja siirtyminen tiedon äärelle ohjaajan rooliin. Roolien muuttuminen ja uudenlainen ryhmädynamiikka voidaan nähdä myös perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamisena (Luukkainen 2005, 19–24.) Myös uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (Opetushallitus 2014) mukaan opetus perustuu käsitykselle oppilaan roolista aktiivisena oppijana. Ilomäki ja Lakkala (2006, 194–200) esittävät näkemyksen, jonka mukaan teknologian opetuskäyttö tuo mukanaan roolien muutoksen, jossa oppilas työskentelee itsenäisemmin ja opettajan rooli on olla enemmän oppimisen tuki, ohjaaja.

Sisällölliseen osaamiseen liittyen opettajat kirjasivat suppeasti haasteita. Jotkut opettajista olivat sitä mieltä, että hanke ei aseta haasteita opettajan sisällölliselle osaamiselle. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan opettajat eivät juuri koe teknologian käyttöön opetuksessa sisältyvän suuria sisällölliseen osaamiseen liittyviä haasteita. Esiin nousi vähäisissä määrin kuitenkin opetussuunnitelman huomioiminen. Lisäksi opettajat nostivat jonkin verran esille sisällöllisen osaamisen haasteena myös opettajan tarpeen kehittyä tiedonhankinnassa.

Teknologis-pedagogiseen osaamiseen liittyen opettajat kirjasivat runsaasti mainintoja, mutta yksikään näistä maininnoista ei erotu muista mainintojen määrässä. Jos osaamisalueeseen liittyviä mainintoja vetää yhteen, nousee esille opettajien kokema haaste teknologian monipuolisesta arkikäytöstä opetuksessa sekä teknologiaa hyödyntävien opetustapojen löytäminen. Opettajille oli tärkeää, että teknologia ei jäisi opetuksessa irralliseksi elementiksi, vaan se olisi luonteva osa opetusta. Opettajat toivoivat myös, että laitteiden käytöstä tulisi monipuolista, eikä esimerkiksi käytettäisi pelkkiä valmiita sovelluksia.

Kuten sisällölliseen osaamiseen myös teknologis-sisällölliseen osaamiseen liittyen oli suppeasti mainintoja. Näiden mainintojen avulla ei kannata vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä niiden vähäisen määrän vuoksi. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin jossain määrin pitää sitä, että opettajat eivät ole pohtineet tähän osaamisalueeseen liittyviä seikkoja ainakaan kyseisen aineiston keruun yhteydessä.

Pedagogis-sisällölliseen osaamiseen liittyen opettajien maininnoissa korostui eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen. Opettajat kokivat, että uusien laitteiden käyttöönoton myötä eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen helpottuvat. Eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen vaativat kuitenkin opettajilta kehittymistä, kun sitä toteutetaan uudella tavalla teknologian ollessa osa opetusta.

Koko työn voit lukea täällä.

Lähteet:

Ilomäki, L. & Lakkala, M. 2006. Tietokone opetuksessa: opettajan apu vai ongelma? Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY.

Kilpiö, A. & Markkula, M-L. 2006. Tietoyhteiskuntakehitys – opettajat odotusten ja mahdollisuuksien ristipaineessa. Teoksessa A. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.

Koehler, M.J. & Mishra, P. 2006. Technological Pedagogical Content Knowledge: A Framework for Teacher Knowledge. Teacher College Record. 108 (6), 1017-1054.

Koehler, M.J. & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education (CITE), 9(1), 60-70.

Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Juva: WS Bookwell Oy.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. (Luettu 12.3.2015.)

Kuulumisia ITK:sta

Aulangolla on parhaillaan meneillään Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konferenssi, joka on suurin vuosittainen opetusteknologian tapahtuma Suomessa. Osallistuin tapahtumaan eilen; tässä hieman poimintoja päivästäni.

Avajaispuheenvuorossa professori Sanna Järvelä Oulun yliopistosta totesi mm. että teknologia itsessään ei edistä oppimista, mutta työskentely teknologian parissa kylläkin altistaa oppijan oppimista tuottaviin toimintoihin. Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen esimerkiksi edistää tiedonrakentelua. Lauri Järvilehto puolestaan luennoi aiheesta ’Hauskan oppimisen vallankumous’. Hän totesi, että oppimista tapahtuu kun asiastaan palavasilmäisesti innostunut opettaa, sillä innostus tarttuu.

Siltamäen koulun opettajien esitys Kymmenen tikkua tabletilla oli hauska kertomus projektista, jossa oppilaat jakoivat pelikokemuksia eri sukupolvien edustajien kanssa. Pelattiin niin digitaalisia pelejä kuin vanhoja pihapelejäkin. Vanhoista peleistä suunniteltiin ja kuvattiin ohjevideot.

Myös Kosketusnäyttönatiivit haastavat pienten lasten pedagogiikan oli mielenkiintoinen esitys varhaiskasvatuksen tvt- ja mediatrendeistä ja -tilanteista. Netin käyttö alkaa jo alle 2-vuotiaana, mutta päiväkodeissa tietotekniikkaa/nettiä käyttää viikottain vain pari prosenttia lapsista! Osin kyse on laitteiden vähyydestä, osin asenteista. Mukana oli väkeä esim. Turun Molla-hankkeesta, jossa on kehitetty monia hienoja juttuja, uusimpana nyt julkistettu Mollan logiikka -peli. Siinä on eskareille suunnattuja minipelejä muodoista, väreistä, luvuista ja vuodenajoista. Hauskinta sen pelaaminen on Kinectin avulla, jolloin samalla saa mukavan jumppatuokion, mutta peliä voi pelata myös hiirellä selaimessa.

Kiinnostavaa kuultavaa oli myös Pepe-hankkeen esitys Uutta intoa oppimiseen pelipedagogiikasta. Siellä kerrottiin mm. että opetuksessa käytetty roolipeli oli selvästi lisännyt oppilaiden vuorovaikutusta. Katso lisävinkkejä myös Digimaikan sivulta.

Viimeisenä kävin esityksessä Videoita ja pelillisyyttä kielten opetukseen. Siinä esiteltiin kiva aikuisopiskelijoille kehitetty malli, jossa hyödynnettiin runsaasti verkkoa. Esimerkiksi kielioppiasioihin tutustutaan opettajan tekemien videoiden avulla ja kuullunymmärtämistä ja puhumista harjoitellaan videoiden ja äänitallenteiden avulla. Pelilliset elementit, kuten Kahoot ja Quizlet, toimivat myös aikuisilla.

Näin tuumi
Liisa

Qr-sovelluksia Windows 8.1 -laitteille

Kokeilin useita Windows-kaupasta löytyviä qr-sovelluksia etsiessäni sopivinta pienten koululaisten käyttöön. Tässä huomioita niistä. Testasin sovelluksia Dell-hybridilaitteella.

QR Code Scanner 8

Erittäin helppokäyttöinen ja lukee koodit hyvin. Sovellus käynnistetään ja se on heti valmis lukemaan koodeja. Koodin teksti tulee kameran kuvan alla olevaan valkoiseen tekstilaatikkoon. Ennen seuraavan koodin lukemista täytyy huomata klikata laatikon vierestä ’scan’, jotta laatikko tyhjenee uutta koodia varten. URLeja käytettäessä linkki täytyy vielä klikata laatikosta, jotta se aukeaa selaimessa.

Vain koodien lukemiseen, ei niiden tekemiseen. Tätä päädyimme käyttämään eskari-ekaluokkalaisten qr-koodisuunnistuksessa.

Elecom QR Tools

Lukee koodin hyvin ja avaa URLin sovelluksen sisällä.  Back- ja forward-painikkeiden toimintaa tässä näkymässä en oikein hoksannut. Yläreunan nuolesta pääsee takaisin skannaus-näkymään. Tekstiä sisältävän koodin tekeminen on helppoa. Sovellus säilyttää tiedot tehdyistä ja luetuista koodeista. Muuten helppokäyttöinen, mutta alussa täytyy huomata valita scan, generate tai history.

MKH Barcode Reader

Yksinkertainen ja melko selkeä. Lukee koodin ja antaa mahdollisuuden kopioida sen leikepöydälle tai avata selaimessa.

QR Creator

Kiva sovellus koodien luomiseen. Paljon eri vaihtoehtoja, koodi voi sisältää tekstiä, linkin, puhelinnumeron tekstiviestiä varten, Twitter-osoitteen, sähköpostiosoitteen, sovelluskauppalinkin, puhelinnumeron, Skype-osoitteen, YouTube-videon tai facebook-profiilin. Kokeilin näistä vain tekstiä sisältävän koodin tekemistä. Luotavan koodin ulkonäköönkin voi vaikuttaa, määrittelemällä esimerkiksi sen koon ja värin. Koodin voi tallentaa ja jakaa; ne tallentuvat myös sovelluksen historiatietoihin.

Barcoder

Ei niin selkeä koodin lukemiseen, vaatii alussa hieman ihmettelyä että mitäs nyt pitääkään tehdä. Koodia lukiessa käytössä kamera koko näytöllä, kuvan ottamisen jälkeen pitää vielä rajata se koodin kohdalle. Lukee kyllä koodin, mutta näyttää URLinkin vain tekstinä, ei linkkinä.

Koodin tekeminen (ainakin pelkkää tekstiä sisältävän) on helppoa, sen kuin kirjoittaa laatikkoon, samalla näkee koodin muodostuvan. Sen voi jakaa tai tallentaa alaosan sovellusvalikosta (jonka saa esiin sipaisemalla alareunasta ylös tai klikkaamalla hiiren kakkospainiketta). Luetut ja tehdyt koodit tallentuvat sovellukseen.

Barcoder Universal

Helppo sovellus tekstiä sisältävien koodien tekemiseen. Tallentaa koodit valokuvakirjastoon. Kuvauksessa kerrotaan myös koodien lukemisesta, mutta itse en tästä sovelluksesta sitä ominaisuutta löytänyt.

Code Scanner Free

Tässä sovelluksessa tuntui olevan todella hankalaa saada skannaus onnistumaan, kuva oli koko ajan epätarkka. Tekstiä sisältävän koodin tekeminen ja tallentaminen oli kyllä helppoa.

Qr-suunnistusta koululla

Tänään oli vuorossa eskarien ja ekaluokkalaisten yhteistä qr-suunnistusta! Opettaja oli etukäteen laatinut koodit, jotka lukemalla sai tiedon seuraavan koodin sijainnista. Näin eskari-ekaluokkalainen -parit kiersivät koulun tiloissa, kunnes päätyivät takaisin lähtöpisteeseen. Suunnistus sujui hienosti ja monet olisivat halunneet kiertää pidemmänkin radan!

Rastilla

Rastilla

Opettaja oli tehnyt qr-koodit etukäteen selaimella. Oppilaiden käytössä oli Windows8-tabletit, joihin asennettiin Windows-kaupasta Code scanner 8 -niminen koodinlukuohjelma. Se oli erittäin helppokäyttöinen. Etsinnässä olisi kuitenkin vielä yhtä helppokäyttöinen ohjelma, jolla voisi myös luoda qr-koodeja.

Digikirja-väki koolla taas

Perjantaina oli taas aika Digikirja-väen kokoontua yhteen, nyt mukana olivat opettajien lisäksi myös rehtorit osan päivää. Teimme tilannekatsauksen missä mennään. Valitettavasti tekniset ongelmat ovat yhä vaivana, mutta onneksi positiivisiakin kokemuksia on runsaasti. Oppilaat käyttävät laitteita luontevasti; tosin monet kirjautumiset tuottavat pienille päänvaivaa.

Kävimme myös läpi asioita, jotka mietityttivät ennen hankkeen alkua ja huomasimme, että monet asiat oli ennakoitu hyvin, vaikkei kaikkeen voinutkaan etukäteen valmistautua.

Uuden OPS:n tvt-tavoitteet olivat jälleen pohdinnassa; opettajat testailevat tapoja niiden saavuttamiseen.

Harjoittelimme myös Reppu-oppimisympäristön (Moodle) käyttöönottoa.

Ops-pohdintaa

Ops-pohdintaa