Pohjois-Hervannan loppuraportti

Pohjois-Hervannan koulu lähti mukaan Digikirja-hankkeeseen kolmen luokan voimin. Koneeksi valikoitui Dellin hybridi, koska hankkeen ajatuksena oli saada kokemuksia eri laitteista. Tampereen Normaalikoulun opettajilla oli kyseisestä laitteesta hyviä kokemuksia, niin luotimme heidän arvioonsa. Meidän kokemuksemme laitteesta eivät ole olleet pelkästään positiivisia ja matkaan on sisältynyt paljon haasteita.

Hankkeen kautta sekä oppilaat että opettajat saivat oman henkilökohtaisen laitteen käyttöönsä. Laitteet saimme käyttöön syyslukukaudella 2014. Tietokone on ollut tästä lähtien luonteva osa oppimisprosessia. Koneen käyttöönoton yhtenä haasteena oli ristiriitaiset tiedot Microsoft-tilin luomisesta luokille. Opettajan hallitsema yhteinen tili lopulta ratkaisi suurimmat ongelmat. Tilin kautta pystyimme hankkimaan ja jakamaan sovellukset oppilaiden käyttöön. Samalla opettaja pystyi rajaamaan ja seuraamaan mitä sovelluksia koneille asennettiin.

Reppu-Moodle otettiin luokissa käyttöön aktiivisesti heti hankkeen alussa. Sen avulla materiaalit ja nettilinkit saatiin nopeasti ja keskitetysti oppilaiden käyttöön.  O365 on myöskin ollut hyvä lisä työkaluissa, esim. tekstien tallentaminen tai retkien raportointi kuvineen sujuu oppilailla itsenäisesti. Oppimisprosessista jää suoraan jälki 0365:n valokuvin, tekstein ja videoin.  Tavoitteena on että, oppilaiden taidot kasvavat, niin että he pystyvät esittämään raporttinsa esim. Powerpointilla.

Hankkeen myötä oppilaat ovat harjaantuneet käyttämään tietokonetta monipuolisesti. Kuvankäsittelytaidot, elokuvatyökalun käyttö, digitaaliset oppimateriaalit (Näppistaituri, 10monkeys, ongelmaratkaisupelit, oppikirjojen digimateriaalit) ovat luonteva osa oppilaiden koulupäivää.  Hankkeen myötä kertaaminen on vaivattomampaa ja toistojen määrä on lisääntynyt.

Opettajat ovat kokeneet koneen helpottaneen ylös- ja alaspäin eriyttämistä. Oppilaiden ei tarvitse enää kysyä:  ”Mitä minä teen seuraavaksi?”  Mielekästä ja hyödyllistä tekemistä on aina oppilailla helposti saatavilla.  Opettajien yhteinen havainto hankkeen edetessä on ollut, että koneella työskentely ei ole yksinäistä puurtamista, vaan se lisää ja pitää yllä sosiaalista vuorovaikutusta. Koneella työskentely tukee vertaisoppimista. Välittömän ja realistisen palautteen saaminen näyttää myös motivoivan oppilaita.

Digikirja-palautekyselyn tulokset näyttävät, että lapset pitävät koneella työskentelystä. Pelaaminen nousee tuloksissa suosituimmaksi työtavaksi oppilaiden keskuudessa. Pelaamisella oppilaat tarkoittanevat oppimispelejä, koska viihdepelaamista ei luokissa ole juurikaan tehty. Tarinoiden kirjoittaminen ja matematiikan harjoitteet ovat olleet suosituimpia pelejä. Tuloksista nousee esiin, että oppilaista 48/56 haluaisi käyttää tablettia saman verran tai enemmän koulussa. Lisäksi paperisten oppikirjojen käyttöä kysyttäessä 47/56 oppilaista haluaisi käyttää kirjoja saman verran tai vähemmän.

Vanhemmat pyrittiin ottamaan aktiivisesti alusta asti mukaan. Vanhempia tiedotettiin monipuolisesti hankkeesta. Hankkeen kautta saimme sopimuslomakkeen jossa vanhemmille selvennettiin  vastuukysymyksiä. Järjestimme myös toiminnallisen vanhempainillan, jossa oppilaat opettivat vanhempiaan. Osa oppilaista kuljettaa konetta edelleen kotiin, se auttaa vanhempia pysymään mukana lapsen tietoteknisten taitojen kehittymisessä.

Digikirjapalautekyselystä tullutta palautetta vanhemmilta:

”Olen ollut tyytyväinen ja ilahtunut tähän hankkeeseen.”

”Laitteiden toiminta välillä tosi epävarmaa.”

”Digitaaliset laitteet ja oppimateriaalit ovat hyvä lisä oppimisessa. Mutta pääpainon tulee olla perinteisissä kirjoissa ja menetelmissä. Lapset käyttävät digilaitteita jo vapaa-ajallaan hyvin paljon. Siksi olisi suotavaa, että koulu antaisi kokemuksia ja valmiuksia lukea kirjoja, keskustella asioista luokkatovereiden kanssa, käydä tutustumassa asioihin paikan päällä ja kokeilla ja tehdä asioita mahdollisimman paljon itse.”

Meille opettajille hanke on ollut piristysruiske. Hanke on haastanut meidät pohtimaan pedagogisia mallejamme ja ratkaisujamme. Hanke on antanut meille  varaslähdön uuteen opetussuunnitelmaan. Hankkeen tarjoamat koulutukset, kollegoilta saatu vertaistuki ja hankkeen työntekijät ovat olleet hankkeen parasta antia. Avun jalkautuminen luokkiin on ollut kultaakin kalliimpaa. Olemme saaneet konkreettisia vinkkejä digiloikkaan.

Raportin koostivat Anita, Erja ja Tiia

 

Fistan loppuraportti

Tapasimme yhdessä projektissa mukana olevien koulujen kanssa noin joka toinen kuukausi ja keskustelimme teknologian perustellusta käytöstä 1. luokilla. Keskustelimme myös kokemuksistamme ja annoimme vinkkejä uusista sovelluksista tai Windows-koneiden toimimisesta iPadeihin verrattuna.

Toisilla kouluilla oli henkilökohtaiset koneet oppilailla, mutta meillä oli vain 20 Windows-konetta kolmea 1. luokkaa kohden. Kansainvälisessä  koulussa oli syksyllä 2014 koko koulun käytössä tietokoneluokka ja yksi salkku iPad-laitteita ja luokkasetti läppäreitä plus ne meidän 20 Windows-laitetta.

1.luokka

Aloitimme 1. luokkien kanssa Windows-laitteisiin tutustumisen kirjautumalla niihin. Ykkösluokkalaisista vain osa osasi lukea syksyn alussa. Sukunimikin oli vaikea tietää. Kaikki oppilaat eivät osanneet kirjaimia vielä. Kirjainten oppimisen kannalta tietokoneet olivat hedelmällisiä pedagogisia opettajia. Tietokoneet olivat todella hyviä kirjainten opetteluun. Jokainen sai edetä omaa tahtia. Eriyttäminen onnistui upeasti.

Koodaaminen sai oppilaat hyvin eriarvoiseen asemaan, koska ne oppilaat, jotka olivat hyviä siinä, loistivat. Osa oppilaista, joilla oli oppimisvaikeuksia, oppivat, etteivät osaa mitään ja se toikin opettajalle epäonnistumisen tunteen. Toisaalta joillekin heikommille oppilaille koodaaminen oli helppoa verrattuna sanallisten ongelmien ratkaisuun.

Yleensä tunnilla oli vertaisoppimista ja vuorovaikutus oppilaiden kesken oli hyvää. Taitavat oppilaat auttoivat muita ja oppilaat löysivät tietokoneissa funktioita, mitä opettajakaan ei ollut huomannut.

Välillä Windows-laitteet päivittivät asetuksiaan koko tunnin ja sen seurauksena  oppilaat ja opettaja turhautuivat. Ohjelmistossa oli myös virheitä ja koneissa oli käynnistymisvaikeuksia. Meidän koulussa oli ja on edelleen remontti, mikä toi usein haasteita verkon toimivuuteen. Remontin takia myös muutimme pariin kertaan. Opettajille ei ollut välitunteja, koska ei ollut tilaa pihalla remontin takia. Valmistelutyöhön ei ollut aikaa, kuin ei ollut välitunteja, eikä luokassa avustajia. Se teetti jaksamiseen haasteita.

Käytimme Reppu-oppimisympäristöä, jossa meillä oli linkkejä oppilaille hyödyllisille sivuille, kuten 10 Monkeys matematiikassa ja näppäilytaidot Typing Master-ohjelmassa ja kirjakuja.fi-sivulla. Repun avulla oppilaat pääsivät nopeasti käsiksi töihin, koska ei tarvittu useaa kirjautumista.

Lisäksi käytimme muun muassa seuraavia sovelluksia:

  • Book Creator oli käytössä englannin kielessä tarinoiden ja faktan kirjoittamisessa.
  • Kodable ja Scratch Jr. olivat koodaamisessa hyviä opettaessaan perusasioita koodaamisessa.
  • Kahoot valmiiden tietovisojen ratkaisuun tai omien visojen tekemiseen
  • Paper 53 kuvaamataidon tunneilla piirtämisessä

2. ja 3. luokka

Oppilaat muistivat jo hyvin oman käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Koneitten kanssa oli toimittu jo niin paljon, että oppilailla oli rutiini koneiden käytössä. Jatkoimme koodaamista muun muassa koodaustunti-sivustolla (Hour of Code) ja matematiikan pelejä ja näppäilytaitoja.

Oppilaat kuvasivat Windows-tableteilla ja muokkasivat kuvia, jonka he lisäsivät Wordiin Office 365-ympäristöön. Luokkalehti-projektissa tarinat kirjoitettiin myös Office 365:ssa. Oppilaille luotiin ryhmä, johon oppilaat tallensivat omia luomuksiaan. He kirjoittivat myös muita tarinoita sinne.

Projektin loppuvaiheessa voimme ilolla todeta, että oppilaat toimivat luontevasti ja omatoimisesti eri laitteiden kanssa sekä erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä. Oppilailla on hyvät perustiedot ja -taidot, ja tästä on hyvää jatkaa niiden kehittämistä.

Yhteenveto

Projektin loppuvaiheessa miettiessämme koko projektin kulkua huomaamme, kuinka hyödyllinen hanke on ollut opettajien tvt-taitojen oppimisen kannalta. Tapaamiset, joissa on vertailtu toimintatapoja hankkeeseen osallistuneissa eri kouluissa, ovat innostaneet kokeilemaan uusia sovelluksia ja työtapoja monessa eri oppiaineessa. Lisäksi Liisa Mustilan tarjoama tuki tapaamisissa, oppitunneilla ja sähköpostitse oli arvokasta.

Hankkeeseen olisi voinut sisältyä enemmän ulkopuoliselta taholta tulevaa koulutusta, esimerkiksi iPad-koulutusta. Lisäksi projektisuunnitelmaa olisi ollut hyvä työstää yhdessä selkeämmäksi, jotta opettajien olisi ollut helpompi hahmottaa kokonaisuus ja osallistua kokonaisuuden valmisteluun.

Projektissa olevien opettajien yhteistyö on vahvistunut projektin myötä. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet olla mukana tässä projektissa, ja toivomme, että tällaisia mahdollisuuksia tarjotaan jatkossakin.

Raportin koostivat Emilia, Marita ja Sinikka

Etelä-Hervannan loppuraportti

Lähdimme mukaan hankkeeseen syksyllä 2014. Luokkamme olivat silloin toisella vuosiluokalla. B-luokalla oppilaita oli 23 ja C-luokalla 24. Oppikirjoja oli silloin käytössä äidinkielessä ja ympäristötiedossa (luokallinen lainakirjoja). Matematiikan opiskelu suoritettiin ilman oppikirjaa. Mobiililaitteeksi valikoitui iPad Air 32 Gt. Laitteet kuitenkin saatiin käyttöön ja toimintakuntoon vasta vuodenvaihteen jälkeen. Laitteiden käyttöönoton suoritimme itse, mikä oli suuri urakka ottaen huomioon sen, että laitteita oli yhteensä noin 50. Myös ylläpito jäi meidän tehtäväksi. Verkko-ongelmiltakaan emme välttyneet, joten hankkeen alkuaika oli hyvin haastavaa. Materiaalia oli käytössä niukalti, joten teimme ja haimme sitä paljon itse.

Kolmannella luokalla käyttöömme tuli ympäristötiedon kirjojen lisäksi digikirjat. Koska emme kuitenkaan antaneet laitteita vanhempien toiveesta kotilainaan, jäi osa digikirjojen ominaisuuksista hyödyntämättä. Materiaalia keräsimme Reppu-oppimisympäristöön, jota oppilaat tottuivatkin pian käyttämään. Matematiikassa oli edellistä vuotta enemmän toiminnallista oppimista ja ryhmätoimintaa. Koska materiaalia oli enemmän käytössä, oppiminen oli myös enemmän yksilöllisempää. Teimme luokittain paljon erilaisia projekteja ja tavallisiakin tunteja yhdessä.

Neljännellä luokalla oppilasmäärät ovat kasvaneet 29:ään ja 28:aan, joten laitteiden käyttö on ollut osin vähäisempää, sillä oppilaille ei ole enää ns. omia laitteita. Tämä estää yhtäaikaisen laitteiden käytön ja rajoittaa myös yhteistyötä. Olemme kuitenkin tehneet monipuolisesti töitä iPadeilla ja eri sovelluksilla, ja oppilaat alkavatkin olla jo todella taitavia digitaalisten materiaalien hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Oppikirjoja on edelleen vähänlaisesti käytössä. Matematiikassa palasimme tänä vuonna kirjoihin, mutta muita aineita opiskelemme pääsääntöisesti ilman kirjoja.

eh1Kyselyn tulokset

Oppilaat vastasivat kyselyyn marraskuun puolivälissä (n=41). Vastaukset olivat hyvin kirjavia. Osa oppilaista käyttää mielestään laitteita koulussa monta kertaa päivässä ja osa puolestaan harvemmin kuin kerran viikossa. Eniten vastauksia tuli kuitenkin ”Monta kertaa viikossa”, mikä lieneekin lähimpänä totuutta. Laitteita käytetään mieluiten tarinoiden kirjoittamiseen (15), matematiikan harjoitteluun (19), kuvien tai videoiden ottamiseen (20), pelaamiseen (29), ohjelmointiin (17) ja musiikin tekemiseen (14). Vähiten miellytti lukeminen (17) ja näppäimistötaitojen harjoitteleminen (19). Kysymykseen ”Haluaisitko käyttää tietokonetta tai tablettia koulussa…” sai eniten vastauksia ”saman verran” (21). Enemmän haluaisi käyttää 17 ja vähemmän 3. Paperisia oppikirjoja haluaisivat oppilaat käyttää saman verran 24, enemmän 9 ja vähemmän 8.

Huoltajia vastasi 14. Kolme ei tiennyt, että oppilas oli mukana Digikirja-hankkeessa. Laitteita huoltajien mukaan on käytetty sopivasti (11). Oppikirjoja käytetään sopivasti (8), liian vähän taas kolmen huoltajan mielestä. Koulutehtäviä kotona tehdään laitteilla hyvin kirjavasti – kaikki vaihtoehdot saivat kannatusta. Muutama huoltaja kommentoi, että on hyvä käyttää oppimisessa digitaalisia laitteita ja oppimateriaaleja, mutta he peräänkuuluttivat myös ns. paperityön tärkeyttä. Eräs vanhempi korosti tiedonhaun tärkeyttä ja ennakkoluulottomuutta kokeilla asioita.

Yhteenveto

Olemme opettajina kokeneet Digikirja-hankkeen ajoittain haastavaksi, mutta antoisaksi. Varsinkin alussa oli monta kertaa turhautunut olo verkkojen, laitteiden ja materiaalin toimimattomuuden vuoksi. Samalla hankkeessa mukanaolo antoi meille jo hyviä eväitä uuden opetussuunnitelman hengen sisäistämiseksi. Opimme osittain irrottamaan perinteisestä opettajan roolista ja antamaan vastuuta enemmän myös oppilaille itselleen. Mitä pidemmälle olemme edenneet, sitä helpompaa on ollut hyödyntää laitteita ja niistä onkin tullut luonteva osa arkea. Oppilaiden tekniset taidot ovat kehittyneet huimasti näiden vuosien aikana, ja he ovat menneet taidoissa ohi jopa monien vanhempien oppilaiden. Toki laitteiden helppo saatavuus ja käytettävyys ovat mahdollistaneet tämän.

Yhteiset tapaamiset ja koulutukset ovat antaneet paljon uskoa ja luottamusta omaan tekemiseen. Ideoiden jakamisen koimme myös hyvin tärkeäksi. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä, että uskalsimme lähteä mukaan hankkeeseen monista, varsinkin toisten ennakkoluuloista huolimatta.

Raportin koostivat Marianne ja Jonna

Lentävänniemen loppuraportti

Digikirja-hankkeen käynnistyessä aloitin 1. luokan opettajana. Edellisen kerran olin ollut 1. luokan opettajana 8 vuotta sitten. Uusista haasteista huolimatta innostuin Digikirja-hankkeesta keväällä 2014 kun koulussamme kyseltiin kiinnostusta aiheeseen.

Lentävänniemen koulun kolmesta 1. luokasta minun luokkani oli ainut hankkeeseen mukaan lähtenyt luokka. Jälkeenpäin on helpompi arvioida tehtyjä päätöksiä kun lopputulos on selvillä. Ensinnäkin hankkeessa olisi ollut hyvä olla mukana toinenkin luokka Lentävänniemestä. Silloin olisi ollut mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä ja vertailla kokemuksia heti työpäivien aikana. Nyt toteutettujen asioiden ja käytännön ongelmien vertailu rajoittui lähinnä hankkeen puitteissa olleisiin tapaamisiin. Aika monesti olisin kaivannut kollegan tukea arjen temmellyksessä.

Toisena asiana on hankkeeseen liittynyt oppikirjattomuus. Minun luokkani aloitti myös osittain oppikirjattomasti. Matematiikan kirjaa ei ollut ollenkaan ja ädinkielessä oli 1. luokalla aapinen ja 2. luokalla lukukirja. Kumpanakaan vuonna äidinkielessä ei ollut työkirjaa. Kahdella muulla luokalla oli kirjat. Jälkeenpäin ajateltuna, minun olisi ollut järkevää irtautua kokonaan omille teille kahden muun luokan linjasta matematiikan opetuksessa. Koska näillä luokilla oli kirjat, yritin seurailla kirjan sisältöjä opetuksessa. Jos olisin uskaltautunut jättämään kirjan kokonaan sivuun, olisi matematiikan toiminnallisuutta voinut toteuttaa vielä vapaammin riippumatta kirjan sisällöistä. Äidinkielessä työkirjan puuttuminen ei aiheuttanut samalla tavalla haasteita yhteistyössä kahden muun luokan kanssa. Minulle suureksi avuksi ja tueksi oli työpari, jolla on kokemusta alkuopetuksen toiminnallisesta matematiikasta ja äidinkielestä.

Hankkeen alussa kävi nopeasti selväksi se, että tekniset ongelmat ja sähköisen materiaalin lataamisen kömpelyys (joskus mahdottomuus), ovat iso haaste. Jo pelkästään kirjautuminen koneelle vei alkuun ekaluokkalaisilta aikaa. Pahimmillaan kirjautumiseen meni kolmen oppitunnin verran aikaa. Muutaman harjoittelukerran jälkeen kirjautuminen alkoi sujumaan. Kaikista hankaluuksista ja ongelmista huolimatta (tai sitten juuri siksi), hanke on antanut itselle paljon uusia ideoita, jotka odottavat toteutusta ja myös rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Teknisten ongelmien lisäksi ongelma on löytää aika, jolloin tutkii ja valmistelee kaiken etukäteen. Esimerkiksi erilaisten sovellusten asentaminen koneille voisi olla jonkun muun kuin luokanopettajan tehtävä.

Marraskuun 2016 palautekyselyt

Oppilaille tehdyn kyselyn tulokset

Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten oppilaat tykkäävät pelata tietokoneella tai tabletilla. Tulos ei yllätä. Kaikki muut vaihtoehdot saivat vain yhden tai kaksi mainintaa. Kun kysyttiin, mitä et halua tehdä, kukaan ei maininnut pelaamista. Sen sijaan kaikki muuta vaihtoehdot saivat useita mainintoja. Tämä kyselyn perusteella voisi ehkä sanoa, että minun luokassani oppilaat mieltävät tietokoneen ja tabletin käytön lähinnä pelaamiseksi. Vastaajista (14 oppilasta) 11 haluaisi käyttää tietokonetta koulussa enemmän. Vain yksi haluaisi käyttää vähemmän ja kaksi saman verran kuin tähänkin asti. Oppilaista 11 haluaisi käyttää paperisia oppikirjoja vähemmän ja kolme haluaisi käyttää samanverran.

Huoltajille tehdyn kyselyn tulokset

Huoltajista viisi vastasi kyselyyn. Heistä neljä tiesi lapsensa luokan osallistuneen hankkeeseen ja yksi ei tiennyt. Vastanneista huoltajista kaksi oli sitä mieltä, että tietokoneita ja tabletteja on käytetty sopivasti ja kolme ei osannut sanoa. Paperisia oppikirjoja on kolmen huoltajan mielestä liian vähän ja kahden huoltajan mielestä sopivasti. Kolme huoltajaa vastasi, että lapsi ei tee koskaan kotitehtäviä tietokoneella tai tabletilla. Kaksi huoltajaa vastasi tähän, että kerran kuussa. Vastanneista huoltajista kaksi olisi halunnut enemmän tietoa hankkeen etenemisestä, toteutuksesta ja onnistumisesta.

Raportin koosti Päivi