Ergonomiaa ja benchmarkkausta

Maanantaina meillä oli taas Digikirja-väki koolla. Aloitimme päivän tärkeällä asialla, nimittäin ergonomialla. Uudessa opetussuunnitelmassakin asiaan kiinnitetään huomiota kaikilla luokka-asteilla. Vuosiluokkien 1-2 kohdalla todetaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kohdalla, että Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille. Ergonomia-asioista meille oli kertomassa fysioterapeutti Ellen Mäenrinta. Hän kertoi, että vastaanotolle tulee nykyään jo hyvin nuoriakin niska- ja rannevaivoista kärsiviä, mikä paljolti saattaa johtua nopeasti yleistyneestä pienten älylaitteiden (puhelimet, tabletit) käytöstä. Niitä käytettäessä pää on usein alaspäin; tämä asento puristaa hermoja ja hidastaa verenkiertoa, mikä sitten aiheuttaa yläselän ja olkapäiden ongelmia.

asentokollaasi_uusiTerveydelle haitallisia työtapoja voivat olla esimerkiksi samoina toistuvat pään tai käden liikkeet, hankalat ja tukemattomat käden asennot, kumara, tukematon selän asento ja kumara, kiertynyt tai taakse päin taipunut niskan asento. Myös likinäköisyys on lisääntynyt viime aikoina, mihin varmasti vaikuttaa se, että tietokoneella työskentely vaatii silmiltä jatkuvaa keskittymistä edestakaisen liikkeen ja kohteeseen tarkennuksen vuoksi. Silmiä pitäisikin lepuuttaa viemällä katse pois ruudusta tasaisin väliajoin – vaikkapa ulos ikkunasta tai johonkin mukavaan katseenvangitsijaan luokan seinällä. Taukojumppakin on vallan mainio idea – kun  ruutuaikaa lisätään, tulee lisätä myös fyysisen aktiivisuuden määrää. Digikirja-opettajat ovat hyödyntäneet taukojumpissa myös verkosta löytyviä palveluita, kuten GoNoodle ja MoveToLearn.

Ihanteellista olisi, että työasentoja voisi koulussakin helposti vaihdella ja tuoleja ja pöytiä säätää, mutta valitettavan harvoin se on mahdollista. Useimmiten luokissa on standardikokoiset tuolit ja pöydät, joissa ei juuri säätömahdollisuuksia ole, vaikka samanikäisetkin oppilaat voivat olla keskenään hyvin erikokoisia. Lisäksi tableteissa on pieni näyttö, eikä sitä välttämättä saa pöydällä hyvään asentoon, vaan päätä joutuu pitämään eteen päin taipuneena. Täytyisikin selvitellä, minkälaisia telineitä olisi olemassa tablettien pitämiseen paremmassa asennossa ja korkeammalla. Esiin nousi nuottitelineiden testaaminen tässä tarkoituksessa! Näppäimistöä ei tosin sellaisessa pysty käyttämään. Joku oli tehnyt luokassa seisomatyöpisteen nostamalla tuolin pulpetin päälle työtasoksi, näppärä idea!

ojoinen_kollaasiIltapäiväksi suuntasimme Hämeenlinnaan, Seminaarin koulun Ojoisten Lastentaloon tutustumaan Mari Orkolaan ja hänen luokkaansa.  Mari käyttää opetuksessa runsaasti sähköisiä materiaaleja ja tekee niitä myös kollegoidensa käyttöön, sillä hän toimii digimentorina. Hän on esimerkiksi koostanut Moodlessa kursseja eri aiheista etsimällä sopivat tehtävät Edustoren valikoimista ja kopioi kurssit kiinnostuneille kollegoille. Tämän tyyppinen toiminta edistäisi Moodlen käyttöönottoa perusopetuksessa varmasti myös Tampereella. Mari esitteli myös Hämeenlinnassa käytössä olevaa verkkotyöpöytä Airoa, vaikutti näppärältä. Saimme seurata yhtä ensimmäisen luokan oppituntia, jonka aikana oppilaat tekivät kirjoitustehtävää GAFEn kautta ja sen jälkeen tekivät joko Ekapelin tai 10monkeysin tehtäviä. Oppilaat saivat itse valita, halusivatko käyttää tablettia vai läppäriä. Tunnin jälkeen Mari kertoi lisää toimintatavoistaan ja pääsimme vertailemaan Hämeenlinnan ja Tampereen tapoja. Tällainen benchmarkkaus on mukavaa ja hyödyllistä, herättää ajatuksia ja toivottavasti myös innostusta puolin ja toisin.

Näin tuumi
Liisa

Koodi2016 – kannattaa tutustua!

Päätin tutustua Linda Liukkaan ja Juhani Mykkäsen laatimaan kirjaseen Koodi2016 – Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa. Sekä kirjanen että sivusto ovat havainnollisia ja helppotajuisia.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla ohjelmointiajatteluun tutustutaan leikkien avulla, eikä ohjelmointiin sopivien ajattelumallien opettaminen suinkaan aina vaadi tietokonetta. Kirjassa opastetaan muutamalle englanninkieliselle sivustolle, joista löytyy tämäntyyppisiä harjoituksia: Computer Science Unplugged ja sen kanssa yhteistyössä Computer Science-in-a-box sekä Computer Science for Fun. Opettaja voi esimerkiksi olla robotti, jolle lapset antavat toimintaohjeita, jotta saisivat sen suorittamaan jonkin toiminnon, vaikkapa palikkatornin kasaamisen.

Kuva: Pixabay

Kuva: Pixabay

Kolmas-kuudesluokkalaisten on tarkoitus tutustua visuaaliseen ohjelmointiympäristöön, joka opettaa ajatusrakenteita ja taitoja, joita voi hyödyntää ”oikeassa ohjelmoinnissa”. Tällainen on esimerkiksi Scratch, jota voi käyttää suomeksi (ja josta muuten on koulutus tamperelaisille opettajille 27.10., pari paikkaa on vielä vapaana!). Scratchistä löytyy iPadille myös Scratch Jr -sovellus, joka on tarkoitettu 5-7-vuotiaille.

Seitsemäs-yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat johonkin oikeaan ohjelmointikieleen, joita ovat esimerkiksi Python, JavaScript ja Ruby. Materiaalia löytyy esim. Codecademy-, Code Combat– ja Ruby Warrior -sivustoilta.

Digikirja-väki koolla Lentävänniemessä

Keskiviikkona 8.10. oli paljon Digikirja-väkeä koolla Lentävänniemen koululla. Paikalla oli opettajien lisäksi rehtoreita, professori ja graduntekijöitä yliopistolta sekä parin koulun digitalkkarit. Oli hyvä kokoontua keskustelemaan alkusyksyn kokemuksista ja kaavailemaan tulevaa.

Kovin pitkälle ei digikirjojen kanssa vielä ole päästy, sillä laitteiden toimittamisessa ja käyttökuntoon saamisessa on mennyt yllättävän kauan eikä ihan valmista ole vieläkään. Mutta eiköhän tässä syksyn mittaan vielä päästä vauhtiin!

Keskustelimme paljon uuden OPS:n tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen liittyvistä tavoitteista; ohjelmointikin nousi esiin muutamaan otteeseen. Katsoimme mainion Linda Liukkaan esityksen Campus-seminaarissa, ’Maailma on koodaajien’.

Opettajat pohtimassa tvt-tavoitteita

Opettajat pohtimassa tvt-tavoitteita

Uuden OPS:n tvt-tavoitteita

Meneillään on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen (OPS2016). Viime keväänä toteutetuilla sähköisellä kyselyllä sekä avoimella verkkokommentoinnilla Opetushallitus sai runsaasti palautetta opetuksen järjestäjiltä, kouluilta ja opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta sekä yhteiskunnan eri aloja edustavilta tahoilta. Luonnoksia on kehitetty saadun palautteen pohjalta. Nyt käynnistyneen lausuntokierroksen jälkeen opetussuunnitelmien perusteet viimeistellään ja perustemääräykset annetaan vuoden 2014 lopussa. (Lähde)

Opetussuunnitelman perusteissa määritellään seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta:

  • ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • monilukutaito
  • tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • työelämätaidot ja yrittäjyys
  • osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Digikirja-hankkeessa meitä kiinnostavat erityisesti monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen liittyvät tavoitteet. Monilukutaito on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen pääalueet ovat:

  • käytännön taidot ja oma tuottaminen
  • vastuullinen ja turvallinen toiminta
  • tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely
  • vuorovaikutus ja verkostoituminen

Näitä tukevia tavoitteita 1. ja 2. luokan OPS:ssa ovat mm. :

  • tarjota tilaisuuksia tuottaa yksinkertaisia kertomuksia, kuvauksia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä (äidinkieli)
  • kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen (matematiikka)
  • tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään osana ideointia ja dokumentointia (käsityö)
  • Harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia  digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista.

Monenlaista kokeiltavaa kouluilla riittää siis!

Tuumailee
Liisa

Tutustu: perusopetuksen luonnokset, luvut 1-12 ja Opetus vuosiluokilla 1-2

Kuva: Laura Strickland / MyCuteGraphics

Kuva: Laura Strickland / MyCuteGraphics