Kuulumisia 2. luokan digiprojektista

 

Tässä blogitekstissä kerromme lyhyesti kuulumisiamme digikirjaprojektista.

Toisen luokan aikana digimateriaalien ja koneiden käyttö on tullut oppilailla ja opettajilla sujuvammaksi ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Ilmapiiri luokassa on innostunutta. Luokassa vallitsee tekemisen ilo ja oppilaat ovat innokkaita auttamaan toisaan ja oppimaan uutta.

Sovelluksista Reppu ja Office 365 ovat tulleet projektin myötä tutuiksi ja ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi alustoiksi. Seuraavaksi kuvailemme Repun ja Office 365:sen käyttömahdollisuuksia opetuksessa.

Reppu mahdollistaa nopean siirtymisen opetusmateriaaliin netissä, ilman erillisiä kirjautumisvaiheita. Reppuun kirjauduttaan oppilaalla on käytössään kaikki opettajan Reppuun lisäämät materiaalit.

Reppuun olemme valinneet muunmuassa seuraavia materiaaleja, joiden olemme havainneet olevan toimivia ja hyödyllisiä:

  • Ten Monkeys (matmatiikka)
  • Kahoot.it  (vastausalusta esimerkiksi tietovisoille ja testeille)
  • Typing master
  • Näppäintaituri
  • Kirjakuja.fi
  • Linkkilista
  • Satunet
  • Eri kirjasarjojen ilmaiset digimateriaalit Edustoresta (perinviikon kokeiluversiot)

Office 365:sessa oppilaat ovat harjoitelleet perus tekstinkäsittelyä ja kuvien liittämistä. On otettu treenatut näppäintaidot käyttöön! 🙂 Osa oppilaista on kiinnostunut uudesta tavasta kirjoittaa. Kynä-paperi -tekniikka ei kaikille ole niin mielekästä ja koneella kirjoittaminen motivoi eri tavalla.

  • OneDrive oli oivallinen tapa muunmuassa luokkalehdn toteuttamiseen. Projektia varten opettaja loi OnDriveen ryhmän, jonne hän kutsui/lisäsi opplaita omasta opetusryhmästään. Opettaja pystyi koko projektin ajan seraamaan oppilaiden tuotosten kehittymistä luokassa kiertelyn lisäksi omalta näytöltään.
  • Office 365 -ympärissä työskentely ei ole sidottu mihinkään tiettyyn laitteeseen, vaan työskentelyä voi toteuttaa mltä tahansa laitteelta, kirjauduttuaan Office 365:lle.

Tulevaisuudelta odotamme, että Edustoreen tulisi lisää materiaalia lisättäväksi Reppuun. Ja, että kouluilla olisi resursseja ostaa Edustoresta digimateriaalia. Nämä mainitsemamme digitaaliset oppimisympäristöt monipuolistavat opetusta ja ovat mielestämme yksi mahdollisuus toteuttaa uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Oppmisympäristöihin tutustuminen ottaa aikansa, mutta on mielestämme vaivan arvoista.

Terveisiä Hervannasta!

Olemme täällä Etelä-Hervannassa olleet ahkeria iPadin käyttäjiä jo toista vuotta. Tänä aikana 3BC on oppinut monenlaisia työskentelytapoja. iPadin käyttö ei siis suinkaan ole meillä pelkkää pelailua, vaan olemme tuottaneet monenlaista sisältöä eri metodein.

Olemme esimerkiksi uskontotunnilla tehneet videoita Joosefin elämästä haastatellen ja näytellen. Kirjavinkkauksiin teimme QR-koodin taakse lukunäytevideot. Eläinesitelmiin tietoa haettiin netin monista eri lähteistä, ajatuskartta tehtiin Popplet-sovelluksella ja varsinainen esitelmä tehtiin PowerPoint-esityksinä. Suosittua puuhaa on ollut myös ns. Scavenger hunt -valokuvaus. Siinä oppilaat saavat valmiita kuvaustehtäviä, jotka pitää ryhmissä tehdä.

Viime syksyn huipensi Joulukuvaelman teko. Kävimme eräänä marraskuisena päivänä Tallipihalla ottamassa valokuvia kuvaelmaa varten. Onneksemme silloin oli kirkas, aurinkoinen pakkaspäivä, joten saimme hienoja kuvia. Olimme valmiiksi koululla jakaneet roolit ja kuvaustehtävät. Teimme kaksi eri versiota kuvaelmasta, sillä 3A oli eri juhlassa kuin 3B ja 3C. Oppilaat kuvasivat itse kaikki kuvaelman kuvat iPadeilla. Koska pelkän kuvaelman kuvien ottaminen työllisti vain osan oppilaista, loput oppilaat tekivät Scavenger huntia. Niistä kuvista tuli juhlien alkuun kuvakooste.

Varsinainen kuvien muokkaaminen ja koostaminen videoksi jäi meidän opettajien vastuulle. Kuvat muutettiin PicCollage-ohjelmalla seepian sävyisiksi ja niihin lisättiin tekstit. Tämän jälkeen kuvat tuotiin iMovieen taustamusiikin kera. Lopputuotos oli hyvin tunnelmallinen ja nosti jopa tekijöiden silmiin liikutuksen kyyneeet.

20151210_174527000_iOS

Tallipihan ystävällinen aasi

20151212_145548000_iOS

Joulukuvaelman alku

 

Nyt odotamme innolla parin viikon päästä alkavaa Ilmiöviikkoa, jolloin pääsemme taas testaamaan uusia työtapoja.

Marianne

 

Windows-sovelluksia alkuopetukseen

Suurimmalla osalla Digikirja-luokista on käytössään Windows 8.1 -hybriditabletit. Opetuskäyttöön sopivia sovelluksia on pitkään ollut selvästi vähemmän Windows-laitteille kuin iPadeille. Onneksi joitain alkuopetukseen sopivia olemme kuitenkin löytäneet, ja vielä on varmasti paljon löydettävääkin. Aikanaan Windows 10:n siirtymisen myötä sovellusten hallinta ja hankinta usealle laitteelle helpottunee myös.

McLac2000_app-1013616_1280

Kuva: McLac2000, Pixabay

Alkuopetuksessa on tärkeää harjoitella kirjoittamista. Oppilaista on hauska ottaa kuvia. Niinpä näitä kahta asiaa yhdistävät helpot sovellukset ovat hyödyllisiä. Aluksi harmittelimme, kun pädeillä hyväksi todettua Book Creator -sovellusta ei ollut saatavilla Windowsille, mutta nytpä onneksi on! Vieläpä täysversio ilmaiseksi (rajoitetun ajan). Ideoita sovelluksen käyttöön löytää esimerkiksi täältä. Ekaluokkalaiset käyttivät keväällä myös samantyyppistä Kids Story Builder -sovellusta tarinoiden tekemiseen. Yksittäisten sanojen kirjoittamisessa hyödynnettiin Skitch Touchia, jolla pystyy tekemään helposti kuvasanakirja-tyyppisiä kuvia (sovelluksen tuki loppuu näköjään 22.1.2016, jonka jälkeen sitä ei myöskään pysty hankkimaan; jo hankittujen pitäisi kuitenkin toimia myös tuon jälkeen). Ideoita Skitchin käyttöön löytyy vaikkapa täältä.

Monenlaiseen piirtämiseen ja maalaamiseen on mainio Fresh Paint, joka sekin on ilmainen sovellus. Tarinankerrontaan piirtämällä sopii helppokäyttöinen iXplain, jossa voi etenevän piirroksen lisäksi tallentaa myös ääntä.

Välillä on ok myös pelata – pelatessa tulee huomaamattaan ratkaisseeksi monenlaisia pulmia. Eka-tokaluokilla on pelattu esimerkiksi Where’s my water ja Cut the rope -pelejä. Myös My PlayHome eli virtuaalinen nukkekoti on ollut suosittu. Ideoita sen hyödyntämiseen löytyy täältä.

 

Ergonomiaa ja benchmarkkausta

Maanantaina meillä oli taas Digikirja-väki koolla. Aloitimme päivän tärkeällä asialla, nimittäin ergonomialla. Uudessa opetussuunnitelmassakin asiaan kiinnitetään huomiota kaikilla luokka-asteilla. Vuosiluokkien 1-2 kohdalla todetaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kohdalla, että Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille. Ergonomia-asioista meille oli kertomassa fysioterapeutti Ellen Mäenrinta. Hän kertoi, että vastaanotolle tulee nykyään jo hyvin nuoriakin niska- ja rannevaivoista kärsiviä, mikä paljolti saattaa johtua nopeasti yleistyneestä pienten älylaitteiden (puhelimet, tabletit) käytöstä. Niitä käytettäessä pää on usein alaspäin; tämä asento puristaa hermoja ja hidastaa verenkiertoa, mikä sitten aiheuttaa yläselän ja olkapäiden ongelmia.

asentokollaasi_uusiTerveydelle haitallisia työtapoja voivat olla esimerkiksi samoina toistuvat pään tai käden liikkeet, hankalat ja tukemattomat käden asennot, kumara, tukematon selän asento ja kumara, kiertynyt tai taakse päin taipunut niskan asento. Myös likinäköisyys on lisääntynyt viime aikoina, mihin varmasti vaikuttaa se, että tietokoneella työskentely vaatii silmiltä jatkuvaa keskittymistä edestakaisen liikkeen ja kohteeseen tarkennuksen vuoksi. Silmiä pitäisikin lepuuttaa viemällä katse pois ruudusta tasaisin väliajoin – vaikkapa ulos ikkunasta tai johonkin mukavaan katseenvangitsijaan luokan seinällä. Taukojumppakin on vallan mainio idea – kun  ruutuaikaa lisätään, tulee lisätä myös fyysisen aktiivisuuden määrää. Digikirja-opettajat ovat hyödyntäneet taukojumpissa myös verkosta löytyviä palveluita, kuten GoNoodle ja MoveToLearn.

Ihanteellista olisi, että työasentoja voisi koulussakin helposti vaihdella ja tuoleja ja pöytiä säätää, mutta valitettavan harvoin se on mahdollista. Useimmiten luokissa on standardikokoiset tuolit ja pöydät, joissa ei juuri säätömahdollisuuksia ole, vaikka samanikäisetkin oppilaat voivat olla keskenään hyvin erikokoisia. Lisäksi tableteissa on pieni näyttö, eikä sitä välttämättä saa pöydällä hyvään asentoon, vaan päätä joutuu pitämään eteen päin taipuneena. Täytyisikin selvitellä, minkälaisia telineitä olisi olemassa tablettien pitämiseen paremmassa asennossa ja korkeammalla. Esiin nousi nuottitelineiden testaaminen tässä tarkoituksessa! Näppäimistöä ei tosin sellaisessa pysty käyttämään. Joku oli tehnyt luokassa seisomatyöpisteen nostamalla tuolin pulpetin päälle työtasoksi, näppärä idea!

ojoinen_kollaasiIltapäiväksi suuntasimme Hämeenlinnaan, Seminaarin koulun Ojoisten Lastentaloon tutustumaan Mari Orkolaan ja hänen luokkaansa.  Mari käyttää opetuksessa runsaasti sähköisiä materiaaleja ja tekee niitä myös kollegoidensa käyttöön, sillä hän toimii digimentorina. Hän on esimerkiksi koostanut Moodlessa kursseja eri aiheista etsimällä sopivat tehtävät Edustoren valikoimista ja kopioi kurssit kiinnostuneille kollegoille. Tämän tyyppinen toiminta edistäisi Moodlen käyttöönottoa perusopetuksessa varmasti myös Tampereella. Mari esitteli myös Hämeenlinnassa käytössä olevaa verkkotyöpöytä Airoa, vaikutti näppärältä. Saimme seurata yhtä ensimmäisen luokan oppituntia, jonka aikana oppilaat tekivät kirjoitustehtävää GAFEn kautta ja sen jälkeen tekivät joko Ekapelin tai 10monkeysin tehtäviä. Oppilaat saivat itse valita, halusivatko käyttää tablettia vai läppäriä. Tunnin jälkeen Mari kertoi lisää toimintatavoistaan ja pääsimme vertailemaan Hämeenlinnan ja Tampereen tapoja. Tällainen benchmarkkaus on mukavaa ja hyödyllistä, herättää ajatuksia ja toivottavasti myös innostusta puolin ja toisin.

Näin tuumi
Liisa

Tehtävänpalautuksia kuvalla ja äänellä

Tampereen perusopetuksessa käytössä olevassa Repussa (Moodle) on nyt myös PoodLL-lisäosa, joka mahdollistaa tehtävien tekemisen ja palauttamisen äänitiedostona, valokuvana, videona tai piirtämällä. PoodLL on kyllä helppokäyttöinen, mutta tein varmuuden vuoksi ohjevideot näiden tehtävätyyppien käyttämiseen.

Toivottavasti näistä on iloa Reppu-Moodlea käytettäessä! Lisää ohjeita löytyy täältä: http://docs.lerlin.com/kurssintyotilan-muokkaajan-ohjeita/item/87-poodll-opettajan-opas

Toivoo
Liisa

Lukuvuoden eka

…yhteinen tapaaminen nimittäin! Kokoonnuimme opettajien kanssa viime viikolla juttelemaan alkusyksystä ja suunnittelemaan lukuvuoden jatkoa. Rehtoreidenkin oli tarkoitus olla paikalla, mutta aikataulullisten yhteensattumien vuoksi monet eivät valitettavasti päässeetkään paikalle.

Opettajat totesivat, että laitteiden käyttö tunneilla oppilaiden kanssa alkaa olla jo arkea ja sujuu ihan mukavasti. Laitteiden ja verkkojen kanssa on kyllä tänäkin syksynä jonkin verran teknisiä ongelmia ollut. Myöskään kaikki hankitut sähköiset materiaalit eivät ole toimineet toivotulla tavalla. No, toivotaan että parannusta on luvassa mahdollisimman pian.

Kuva: geralt, Pixabay

Kuva: geralt, Pixabay

Pienet oppilaat (tänä lukuvuonna kakkos- ja kolmosluokkalaiset) ovat tottuneet hyvin käyttämään myös Moodlea, eli tamperelaisittain Reppua, jossa jokaisella luokalla on oma työtila. Opettaja on laittanut työtilaan etenkin tarvittavia linkkejä oppimateriaaleihin, mutta jatkossa hyödynnetään varmasti enemmän myös Moodlen tarjoamia aktiviteetteja. Eräässä ryhmässä oli uutispalsta otettu käyttöön läksyistä tiedottamista varten.

Tutustuimme Sway-työkaluun, joka löytyy omasta O365:stämmekin. Sillä voi laatia esityksiä ja digitarinoita joko alusta lähtien tai vanhojen esitysten pohjalta. Esityksistä tulee automaattisesti eri laitteille optimoituja, eli toimivat hyvin niin tietokoneella, tabletilla kuin puhelimellakin.

Nostimme esiin muutamia sovellus- ja nettivinkkejä, joita voisi oppilaiden kanssa hyödyntää. Luontoportti on hieno sivusto, jossa tutustua erilaisiin lajeihin ja vaikka koettaa tunnistaa löytämäänsä kasvia. Socrativen avulla on helppo tehdä tietokilpailuja tai vaikka kokeita. Opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden etenemistä reaaliaikaisesti ja saa tuloksista myös raportin. Windows-kaupasta on ladattavissa iXplain-sovellus, jolla pystyy helposti tekemään videoita, joissa tallennetaan piirrosta ja ääntä samaan aikaan – sopisi siis jonkin asian selittämiseen tai myös tarinankerrontaan. Tutustuimme myös blogeihin; osa opettajista on niitä jo hyödyntänytkin etenkin tiedotuskanavana kodin suuntaan.

Jatketaan

Uusi lukuvuosi on käynnistynyt aurinkoisesti myös Digikirja-luokissa. Salasanoja on toki unohtunut ja muuta sellaista pientä, mutta sehän on vain merkki onnistuneesta kesälomasta. Oppilaat ovat nyt kakkos- ja kolmosluokkalaisia. Tänä lukuvuonna he käyttänevät enenevässä määrin myös Reppua, joka on Tampereen perusopetuksen sähköinen oppimisympäristö (Moodle). Repussa voidaan mm. käyttää Edustoren kautta hankittuja sähköisiä oppimateriaaleja.

Viime viikolla olin mukana parin luokan työskentelyssä; oli taas hienoa huomata, kuinka sujuvasti ja oma-aloitteisesti oppilaat toimivat.

Kuva: Pixabay/Adina VoicuAurinkoisin terveisin
Liisa

Tabletit osana ekaluokkalaisten itsenäistä opiskelua

Olen ollut nyt toukokuussa muutaman päivän mukana Digikirja-ekaluokkalaisten koulupäivissä ja on ollut hienoa seurata, kuinka itsenäisesti noin pienet oppilaat osaavat työskennellä. Heillä on säännöllisesti oman työn tunteja, jolloin opettaja kertoo aluksi, mitä kaikkea tunnin aikana tehdään, mutta oppilaat saavat itse valita, missä järjestyksessä asiat tekevät ja käyvät merkitsemässä lappuun, kun ovat kunkin tehtävän tehneet. Samalla tunnilla voi olla niin matematiikan, äidinkielen kuin käsityön tehtäviäkin. Osa tehtävistä tehdään tableteilla, vaikkapa matematiikan sähköisiä harjoituksia tai tarinan kirjoittamista. Jos oppilas aloittaa työskentelyn tabletilla, mutta se alkaakin päivittyä kesken kaiken, hänen on helppo laittaa laite hetkeksi sivuun ja tehdä jotain muuta tehtävää. Opettaja kiertelee ja auttaa tarvittaessa. Hyvin toimii!

Tuumailee
Liisa

Kuva: White77/Pixabay

Mobiililaitteiden opetuskäytön asettamat haasteet opettajien ammatilliselle kehitykselle

Digikirja-hankkeeseen liittyen on tekeillä useampia pro gradu -tutkielmia Tampereen yliopistossa. Niistä ensimmäisenä valmistui Hanna Leinosen työ Mobiililaitteiden opetuskäytön asettamat haasteet opettajien ammatilliselle kehitykselle, josta tässä artikkelissa tiivistelmä.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä haasteita mobiililaitteiden käyttö opetuksessa asettaa opettajan ammatilliselle kehitykselle. Lähestymistavaksi tutkittavaan ilmiöön valittiin Koehlerin ja Mishran (2006; 2009) kehittämä TPACK-malli (technological, pedagogical and content knowledge), jonka pohjalta muodostettiin tutkimuskysymykset. Alatutkimuskysymyksissä jaettiin päätutkimuskysymys eri osa-alueisiin TPACK-mallin pohjalta. Täten neljässä alatutkimuskysymyksessä kysyttiin mitä haasteita mobiililaitteiden opetuskäyttö asettaa opettajan teknologiselle, pedagogiselle ja sisällölliselle osaamiselle sekä näiden yhdistelmille.

TPACK-malli (Koehler & Mishra 2006; 2009) on kokonaisvaltainen lähestymistapa opettajan ammatillisen osaamisen kehitykseen. Malli pohjautuu Shulmanin (1986) malliin, jossa yhdistetään pedagoginen ja sisällöllinen osaaminen. TPACK-mallissa mukaan otetaan myös teknologinen osaaminen. TPACK-mallissa opettajan osaaminen rakentuu teknologisesta, pedagogisesta, sisällöllisestä, teknologis-pedagogisesta, teknologis-sisällöllisestä, pedagogis-sisällöllisestä ja teknologis-pedagogis-sisällöllisestä osaamisesta.

Mallin ajatuksena on yhdistää opettajan teknologisen, pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen osa-alueet toisiinsa niin, että teknologian käyttö opetuksessa olisi tehokasta. Mallin mukaan olennaista on se, että opettaja kehittyy riittävästi kaikilla osa-alueilla. Jotta teknologian käyttö opetuksessa olisi tehokasta, ei riitä että opettajan osaaminen on hyvää ainoastaan esimerkiksi teknologian osa-alueella, vaan hänen täytyy osata yhdistää teknologinen osaaminen sisällölliseen osaamiseen eli esimerkiksi ymmärtää mikä teknologia sopii kulloisenkin sisällön opettamiseen. Tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi opettajan täytyisi myös osata yhdistää teknologinen ja pedagoginen osaaminen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi pohdintaa siitä, miten pedagogisen suhteen ylläpitäminen onnistuu erilaisia teknologisia oppimisympäristöjä käytettäessä. Lisäksi opettajan täytyisi pystyä yhdistämään pedagoginen ja sisällöllinen osaaminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sopivan tasoisten asioiden opettamista oppilaille. Kun opettaja yhdistää onnistuneesti eri osa-alueet toisiinsa, hänen osaamisestaan tulee kokonaisvaltaista ja hänen opetuksestaan tulee tehokasta. (Koehler&Mishra 2009, 62-67.)

Tutkimus toteutettiin pääasiallisesti laadullisen tutkimuksen keinoja hyödyntäen. Sisällönanalyysin tukena on käytetty lukumääriä, jotka on perinteisesti liitetty määrälliseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella kymmeneltä luokanopettajalta, jotka ovat mukana Tampereen kaupungin eVarikon järjestämässä Digikirja-hankkeessa. Kyselyssä hyödynnettiin tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jossa tutkittavat eläytyivät annettuun tulevaisuuden tilaan ja vastaavat tulevaisuudesta käsin kysymyksiin. Näin saatiin selville hankkeen asettamia haasteita opettajan ammatillisesta kehityksestä yhdellä aineistonkeruukerralla. Täydentävänä tutkimusaineistona on käytetty Digikirja-hankkeessa mukana olevien opettajien kokoamaa taulukkoa, johon on koottu keinoja uuden opetussuunnitelman teknologiaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoitellen.

Tutkimuksen analyysin mukaan opettajien teknologiseen osaamiseen liittyvä keskeinen haaste oli teknologisten perustaitojen kehittäminen. Toisaalta vaikka opettajat kokivat tarvetta kehittää teknologisia perustaitojaan, suurin osa opettajista ei kokenut, että heillä tulisi olla syvällistä ymmärrystä teknologisista laitteista. Sen sijaan he korostivat ulkopuolisen avun hyödyntämisen tärkeyttä. Opettajien näkemys vaikuttaa luontevalta, sillä opettajan ei liene syytä olla teknologian ammattilainen. Riittää, että opettajilla on riittävät teknologiset taidot teknologian opetuskäytön kannalta.

Pedagogiseen osaamiseen liittyen opettajat kokivat keskeiseksi haasteeksi roolien muutokset. Roolien muutoksilla opettajat tarkoittivat oppilaiden ja opettajien roolien muutoksia sekä näistä johtuvaa luokan ryhmädynamiikan muutosta. Roolien muutoksessa oppilaista tulee aktiivisempia ja itsenäisempiä, kun taas opettajien rooli muuttuu ohjaajaksi ja tiiminvetäjäksi. Opettajien mukaan haasteena on jatkuvan kontrollin tunteesta luopuminen ja siirtyminen tiedon äärelle ohjaajan rooliin. Roolien muuttuminen ja uudenlainen ryhmädynamiikka voidaan nähdä myös perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamisena (Luukkainen 2005, 19–24.) Myös uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (Opetushallitus 2014) mukaan opetus perustuu käsitykselle oppilaan roolista aktiivisena oppijana. Ilomäki ja Lakkala (2006, 194–200) esittävät näkemyksen, jonka mukaan teknologian opetuskäyttö tuo mukanaan roolien muutoksen, jossa oppilas työskentelee itsenäisemmin ja opettajan rooli on olla enemmän oppimisen tuki, ohjaaja.

Sisällölliseen osaamiseen liittyen opettajat kirjasivat suppeasti haasteita. Jotkut opettajista olivat sitä mieltä, että hanke ei aseta haasteita opettajan sisällölliselle osaamiselle. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan opettajat eivät juuri koe teknologian käyttöön opetuksessa sisältyvän suuria sisällölliseen osaamiseen liittyviä haasteita. Esiin nousi vähäisissä määrin kuitenkin opetussuunnitelman huomioiminen. Lisäksi opettajat nostivat jonkin verran esille sisällöllisen osaamisen haasteena myös opettajan tarpeen kehittyä tiedonhankinnassa.

Teknologis-pedagogiseen osaamiseen liittyen opettajat kirjasivat runsaasti mainintoja, mutta yksikään näistä maininnoista ei erotu muista mainintojen määrässä. Jos osaamisalueeseen liittyviä mainintoja vetää yhteen, nousee esille opettajien kokema haaste teknologian monipuolisesta arkikäytöstä opetuksessa sekä teknologiaa hyödyntävien opetustapojen löytäminen. Opettajille oli tärkeää, että teknologia ei jäisi opetuksessa irralliseksi elementiksi, vaan se olisi luonteva osa opetusta. Opettajat toivoivat myös, että laitteiden käytöstä tulisi monipuolista, eikä esimerkiksi käytettäisi pelkkiä valmiita sovelluksia.

Kuten sisällölliseen osaamiseen myös teknologis-sisällölliseen osaamiseen liittyen oli suppeasti mainintoja. Näiden mainintojen avulla ei kannata vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä niiden vähäisen määrän vuoksi. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin jossain määrin pitää sitä, että opettajat eivät ole pohtineet tähän osaamisalueeseen liittyviä seikkoja ainakaan kyseisen aineiston keruun yhteydessä.

Pedagogis-sisällölliseen osaamiseen liittyen opettajien maininnoissa korostui eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen. Opettajat kokivat, että uusien laitteiden käyttöönoton myötä eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen helpottuvat. Eriyttäminen ja oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen vaativat kuitenkin opettajilta kehittymistä, kun sitä toteutetaan uudella tavalla teknologian ollessa osa opetusta.

Koko työn voit lukea täällä.

Lähteet:

Ilomäki, L. & Lakkala, M. 2006. Tietokone opetuksessa: opettajan apu vai ongelma? Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY.

Kilpiö, A. & Markkula, M-L. 2006. Tietoyhteiskuntakehitys – opettajat odotusten ja mahdollisuuksien ristipaineessa. Teoksessa A. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.

Koehler, M.J. & Mishra, P. 2006. Technological Pedagogical Content Knowledge: A Framework for Teacher Knowledge. Teacher College Record. 108 (6), 1017-1054.

Koehler, M.J. & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education (CITE), 9(1), 60-70.

Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Juva: WS Bookwell Oy.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. (Luettu 12.3.2015.)